Vinkkejä viljelymailla toimimiseen
Tältä sivulta löydät ohjeet ja vinkit eri toimijoille: miten ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus viljelymailla?
Vinkkejä maanomistajille
Rakennetussa ympäristön viljelymaat toimivat tärkeinä uuselinympäristöinä ja vihreinä käytävinä, jotka mahdollistavat monien eliölajien säilymisen ja liikkumisen asutuksen keskellä. Ne ovat myös luonnollisia vedenpidätys- ja puskurialueita estäen hulevesien ja tulvien hallitsematonta valumista, ja niillä on merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnin tukijoina.
- Kartoita ja huomioi rakennetun ympäristön luontotyypit. Rakennetun ympäristön luontotyyppiluokittelu ja niiden ekologisen tilan kriteeristö auttavat tunnistamaan kaupunkiluonnon luontoarvoja. Kartoituksen jälkeen pystyt ottamaan luontoarvot huomioon maankäytön suunnittelusta aina kunnossapitoon saakka.
- Hyödynnä monimuotoisuuspeltoja ja erilaisia kesantoja. Monimuotoisuus- ja kesantopellot rikkovat suurten lohkojen yksipuolisuutta ja tarjoavat elintärkeää ravintoa sekä suojaa eläimille. Myös heikkotuottoiset, kulmikkaat ja vaikeasti muokattavat lohkonosat sopivat monimuotoisuuspelloiksi.
- Monipuolista viljelykiertoa ja suosi kukkivia kasveja. Monipuolinen kasvilajisto ylläpitää maaperän eliöiden hyvinvointia ja sitä kautta maan tilaa. Sisällytä yksipuoliseen viljaan tai nurmeen kukkivia kasveja sekä käytä kasvukautta pidentäviä kasveja syys- ja kevätmuokkauksen välissä sitomaan hiiltä ja ravinteita.
- Säästä ja hoida maiseman pienrakenteita. Suuri osa maatalousympäristön lajistosta elää varsinaisen viljelyalan ulkopuolella. Säästä pellolla sijaitsevat kivikot, kiviaidat, metsäsaarekkeet, vanhat ladot, lahopuut, puuryhmät sekä yksittäiset vanhat puut. Ne toimivat lepakoiden, lintujen, matelijoiden ja hyönteisten pesä- ja suojapaikkoina. Muodosta viljelymaiden sisälle tai reunoille kukkivia pölyttäjäkaistoja. Ne vetävät puoleensa tuhoeläinten luontaisia vihollisia ja vähentävät kasvinsuojeluaineiden tarvetta.
- Älä käytä torjunta-aineita etenkään pientareilla ja suojakaistoilla.
- Ajoita niitot ja muut hoitotoimet niin, että pölyttäjät ovat saaneet nauttia kukinnasta ja maassa pesivät linnut ovat kasvattaneet poikasensa. Muista myös kerätä niittojäte pois, jotta maaperä ei rehevöidy liikaa ja vaativat niittykasvit pääsevät kukoistamaan.
- Huomioi vesistöt, suojavyöhykkeet ja kosteikot. Perusta monivuotisia kasvipeitteisiä suojavyöhykkeitä ja -kaistoja jokien, purojen ja avo-ojien varsille estämään ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumista. Kunnosta tai perusta vaikeasti viljeltäviin notkelmiin ja tulva-alueille kosteikkoja. Kosteikot muodostavat lajirikkaita keitaita ja tarjoavat muuttolinnuille ja vesilinnuille levähdys- ja ruokailualueita.
- Hyödynnä laidunnusta ja torju vieraslajeja. Hyödynnä perinteistä laidunnusta, avointen maisemien ja pientareiden hoidossa. Etenkin lampaat sopivat myös vieraslajien torjuntaan erityisesti laajoilla tai vaikeakulkuisilla alueilla. Laiduneläimet ilahduttavat myös asukkaita.
- Tilaa sopivat urakoitsijat. Huomioi viljelytöiden tilaamisessa viljelyosaaminen, kohteeseen sopiva kalusto sekä rikka- ja vieraslajikasvien hallinta.
Vinkkejä luonnonhoidon suunnittelijoille
Suunnittelijana sinulla keskeinen rooli viljelymaiden monimuotoisuuden lisäämisessä. Tehtävänäsi on sijoittaa monimuotoisuustoimet strategisesti osaksi viherverkostoa ja valita kuhunkin kohteeseen sopivat kasvilajit, jotka tukevat myös muuta lajistoa. Lisäksi määrittelet käytännön hoito-ohjeet sekä varmistat, että toimet palvelevat myös asukkaita.
- Luo laajempaa monimuotoisuusverkostoa. Yhdistä avoimia viljelymaita, suojaavia pensasaitoja, puustoisia saarekkeita sekä tarvittaessa vihreää infrastruktuuria, kuten lähiympäristön viherkattoja, yhtenäiseksi monimuotoisuusverkostoksi.
- Paranna avoimien viheralueiden välisiä yhteyksiä. Pelkkä yksittäinen peltotilkku ei riitä! Pölyttäjät ja muut eläinlajit tarvitsevat reittejä ja jatkuvaa ravintoa. Sijoita monimuotoisuuskaistaleita viljelymaiden reunoille, ojien pientareille ja metsänreunoihin. Näin saat luotua ”vihreitä käytäviä”, joita pitkin eläimet pääsevät liikkumaan. Voit myös suunnitella pienialaisilla askellusniittyjä erillään olevien viljelymaiden välille.
- Valitse käyttötarkoitukseen ja paikkaan sopiva peltotyyppi. Niittypellot sopivat kuiville ja hiekkaisille lohkoille. Ne tukevat perhosia, kimalaisia ja maatalousympäristön vaativampia kasvilajeja. Etenkin peltopyille ja pikkulinnuille tarkoitetut peltolintupellot sopivat puolestaan rehevämmille kasvupaikoille. Sijoita ne mieluiten viljelyaukeiden keskiosiin erilleen petolintujen tähystyspuista. Maisema- ja riistapellot ohjaavat eläimiä pois liikenteestä ja satokasviviljelmiltä ja tarjoavat mettä ja siitepölyä pölyttäjille.
- Suunnittele maisemapeltojen kasvivalikoima vaihtuvaksi ja monimuotoiseksi niin, että peltojen kukista hyötyvät mahdollisimman monet pölyttäjähyönteiset. Valitse siemenseokset siten, että kukinta kestää varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Suosi syväjuurisia lajeja ja viljelykiertoa, sillä ne parantavat maan rakennetta, lisäävät orgaanisen aineksen määrää ja ehkäisevät eroosiota.
- Suunnittele suojavyöhykkeet vesistöjen varrelle ravinteiden huuhtoutumisen estämiseksi ja vesiluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
- Hyödynnä laidunnusta avointen maisemien ja pientareiden hoidossa.
- Huomioi mahdollinen virkistyskäyttö ja viesti asukkaille. Viljelymaat tarjoavat elämyksiä taajamien asukkaille. Suunnittele alueelle sopiva käytävä- ja polkuverkosto. Ohjaa kulku rakennetuille kulkuväylille ja poluille, esimerkiksi viljelyalueen reunalla kulkevalle kevyen liikenteen väylälle, vesistön suojavyöhykkeelle tai pellon läpi kulkevalle polulle. Suunnittele myös opasteet ja mahdolliset infokyltit.
- Selvitä mahdollisuus maataloustukiin. Jotta maataloustukia voidaan hyödyntää rakennetussa ympäristössä, alueen täytyy olla rekisteröity maatalousmaaksi ja sen on täytettävä hyvän maatalous- ja ympäristökunnon vaatimukset. Lisäksi kylvöjen tulee täyttää viranomaisten määrittelemät siemenseosehdot, kuten monimuotoisuuspelloille tai viherlannoitusnurmille asetetut vaatimukset. Jos alue muutetaan leikatuksi nurmikoksi, puistoksi tai sen päälle rakennetaan pysyvää infrastruktuuria (esim. asfaltoituja reittejä) sen maataloustukikelpoisuus päättyy.
Vinkit urakoitsijoille
Urakoitsijana ratkaiset maastossa, miten monimuotoisuustoimet onnistuvat käytännössä. Olet ainoa osapuoli, joka näkee olosuhteet paikan päällä toteutushetkellä.
- Noudata kohteelle laadittuja suunnitelmia ja ohjeita. Tee hoitotoimet kohteelle laadittujen käyttö- ja hoitosuunnitelmien tai yleisten kunnossapidon laatuvaatimusten ja ohjeiden mukaan. Huomioi myös suojelumääräykset ja tilaajan erikseen laatimat ohjeet.
- Valmistele huolella. Pelloilla kylvöalustan huolellinen valmistelu ja rikkakasvien hallinta perustamisvaiheessa ovat ratkaisevia onnistumisen kannalta.
- Tee kylvöt tarkasti. Siemenseokset sisältävät erikokoisia ja -painoisia siemeniä. Säädä kylvökoneet oikein ja varmista, että siemenet kylvetään oikeaan syvyyteen ja seos pysyy tasaisena.
- Huomioi reunavyöhykkeiden ja saarekkeiden luontoarvot. Hoida reunoja ja saarekkeita niin, että ne säilyvät luonnoltaan monimuotoisina. Varmista samalla, ettei niiden kasvillisuus haittaa viljelyä.
- Rajoita torjunta-aineiden käyttöä. Vältä torjunta-aineita mieluiten kokonaan, mutta jätä vähintään laitumien ja peltojen pientareet ruiskuttamatta. Näin suojelet kimalaisia ja muita pölyttäjiä.
- Torju haitalliset vieraslajit. Tunnista ja poista haitalliset vieraslajit, kuten jättipalsamit tai komealupiinit, ennen kuin ne ehtivät siementää. Käytä kemikaalien sijaan mekaanisia menetelmiä tai kuumavesikäsittelyä, jotta maaperän eliöstö ja pölyttäjät eivät vahingoitu.
- Ajoita pelto- ja laiduntyöt oikein. Ajoita niitto- ja muut hoitotyöt niin, että kasvit ehtivät kukkia ja siementää ja ettei lintujen pesintä häiriinny. Muista myös kerätä niittojäte pois. Näin saat köyhdytettyä maaperää ja sen myötä monimuotoistettua kukkivaa kasvilajistoa.
- Säästä lintujen pesinnät. Tunnista ja väistä maassa pesivien lintujen, kuten kuovin ja ruisrääkän, pesät ja poikueet laidun- ja peltotöiden yhteydessä. Voit jättää pesinnät suojakaistoiksi.
- Huolehdi riittävästä leikkuukorkeudesta, etteivät maaperä ja sänkeen suojautuneet eläimet vahingoitu.
- Ylläpidä laitumia. Huolehdi laitumien turvallisesta aitaamisesta, laitumien kunnon tarkastamisesta ja vesihuollosta. Muista myös siirtää eläimiä tarvittaessa, jotta alue ei ylilaidunnu.
- Huomioi sää- ja maasto-olosuhteet. Arvioi, milloin maa kantaa koneesi ilman, että maaperä tiivistyy ja vaurioituu. Jos olosuhteet ovat liian märät, siirrä työvaiheita maaperän kasvukunnon säästämiseksi.
- Huomioi asukkaat työssäsi. Varmista, että virkistysreittien varrella kylvöt, niitot, aitaamiset ja muut vastaavat työt tehdään turvallisesti. Jos kohteelle on suunniteltu asukkaille tarkoitettuja kukkien poimintakaistoja tai opasteita, toteuta ne suunnitelman mukaisesti.
- Anna palautetta suunnittelijalle tai tilaajalle. Raportoi, mitkä kasvilajit menestyvät, miten siemenseoksia tulisi säätää tuleville vuosille sekä mitä rikkakasveja ja haitallisia vieraslajeja havaitset.