Golfkentät
Golfkentät sijaitsevat usein kaupunkien, taajamien ja maatalousalueiden läheisyydessä. Tällöin ne voivat toimia viheryhteyksinä ja ekologisina käytävinä, jotka yhdistävät muuten pirstoutuneita luontoalueita toisiinsa.
Golfkenttä on monimuotoinen työympäristö, jossa yhdistyvät hoidettu nurmi, puoliluonnontilaiset alueet ja luonnonalueet. Luonnonhoidon ja ennallistamisen tavoitteena on vahvistaa olemassa olevia luontoarvoja, ei tehdä kentästä ”luonnontilaista metsää”. Usein pienet, oikein kohdistetut toimet tuottavat suurimman hyödyn.
Monilla kentillä on myös säilynyt luontoelementtejä jo ennen kentän rakentamista, kuten vanhoja metsiä, perinneympäristöjen piirteitä tai kosteikkoja.
Millaista luontoa on golfkentillä ja niiden läheisyydessä?
Voit tarkastella, löytyykö tutulta golfkentältäsi näitä luonnonelementtejä:
Kentän avoimet nurmialueet voivat toimia elintilana monille hyönteisille ja linnuille, kun niissä luodaan vaihtelevia rakenteita ja kukkivia vyöhykkeitä. Niittykasvillisuus on erityisen tärkeää pölyttäjille — pölyttäjät tarvitsevat kukintaa keväästä syksyyn. Niittyjen palauttaminen golfkentille on tutkimusten mukaan helppo tapa lisätä lajiston monipuolisuutta.
Avoimen kentän ja metsän reunat ovat lajistollisesti arvokkaita vaihettumisvyöhykkeitä. Reunavyöhykkeet tarjoavat pesä- ja ruokailupaikkoja linnuille, hyönteisille ja piennisäkkäille.
Kentän metsäalueet ja puuryhmät tarjoavat varjoa, suojaa ja monipuolisia elinympäristöjä. Metsiköt tarjoavat suojaa linnuille, nisäkkäille ja hyönteisille. Monille lajeille on tärkeää puuston rakenteen monimuotoisuus, eli että metsikössä on lahopuuta, eri-ikäisiä puita, eri puulajeja ja matalaa aluskasvillisuutta.
Lammet, purot ja kausikosteikot lisäävät golfkentän ekologista arvoa ja tarjoavat tärkeää elintilaa mm. sammakoille, hyönteisille, linnuille ja vesikasvillisuudelle. Vesielementit toimivat myös yhteyksinä laajempaan maisemaan ja lajien leviämisreitteinä.
Hiekkaiset ja kevyesti hoidetut maa-alueet, kuten bunkkerien reunat ja avoimet hiekkapinnat, tarjoavat pesäpaikkoja erityisesti erakkomehiläisille ja muille maapesijöille.
Miten vahvistan luonnon monimuotoisuutta golfkentillä?
Voit parantaa tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta golfkentillä ilman, että kentän pelattavuus tai turvallisuus kärsii. Tarkoituksena ei ole muuttaa pelikenttää luonnonsuojelualueeksi, vaan vahvistaa olemassa olevia luontoarvoja ja lisätä elinympäristöjen monipuolisuutta. Tämä onnistuu parhaiten kentän reunoilla ja vähemmän hoidetuilla alueilla.
Keskeistä on hoidon suunnittelu ja intensiteetin kohdentaminen: kaikkia alueita ei tarvitse hoitaa samalla tavalla. Luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää tehokkaasti, kun luonnonhoitoa suunnitellaan osaksi kentän normaalia hoitoa.
Keskity alueisiin, joilla on suurin luontopotentiaali
Luonnon monimuotoisuus paranee tehokkaimmin alueilla, joita ei käytetä aktiivisesti pelaamiseen.
Tällaisia alueita ovat:
- kentän reuna-alueet ja välialueet
- metsiköt ja metsänreunat
- karheikot, joita voidaan hoitaa kevyemmin
- kosteikot, lammet, ojat ja painanteet
- kentän ja ympäröivän maaston siirtymävyöhykkeet
Lisää luonnonmukaista kasvillisuutta ja niittyjä
Kukkiva kasvillisuus on monimuotoisuuden perusta ja tukee erityisesti pölyttäjiä, hyönteisiä ja lintuja. Tavoitteeksi voi asettaa, että golfkentällä kukkii kasveja keväästä syksyyn, ei vain alkukesällä.
- Perusta ja laajenna niittyalueita karheikoille ja reuna-alueille
- Vähennä niittoa ja tee niitto harvemmin ja vaihtelevasti
- Poista niittojäte, jotta maaperä köyhtyy ja niittylajit menestyvät
- Suosi luontaisia ja paikallisia kasvilajeja, erityisesti kukkivia lajeja
- Anna osan karheikoista ja reuna-alueista kehittyä luonnontilaisemmin
Tue pölyttäjiä ja muita hyönteisiä
Pölyttäjien elinympäristöt ovat vähentyneet erityisesti maatalous- ja kaupunkialueilla. Golfkentät voivat paikata tätä puutetta merkittävästi.
- Lisää eri aikaan kukkivia kasveja koko kasvukaudelle
- Salli paljaat hiekkapinnat paahteisilla alueilla
- Säilytä lahopuu ja pökkelöt turvallisuuden sallimissa rajoissa
- Tarjoa pesäpaikkoja: maapohjaa, lahopuuta ja hyönteishotelleja
- Vältä torjunta-aineiden käyttöä erityisesti kukkivilla ja luonnonalueilla
- Jätä keväällä kukkivia puita ja pensaita, kuten pajut
Monipuolista metsiköitä ja reunavyöhykkeitä
Golfkenttien metsät ja puustoiset alueet ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille, kuten nisäkkäille, linnuille ja hyönteisille.Metsän reunat ovat erityisen arvokkaita luonnolle, eikä niitä tule hoitaa yhtä intensiivisesti kuin pelialueita.
- Säilytä eri-ikäistä ja eri korkuista puustoa sekä eri puulajeja
- Vältä liiallista siistimistä ja aluskasvillisuuden poistoa
- Jätä lahopuuta ja tiheikköjä reuna-alueille ja metsiköihin
- Harvenna maltillisesti – monimuotoisuus kärsii avoimista ja yksipuolisista metsistä
- Käytä mieluummin kotimaisia puulajeja ja vältä vieraslajien istuttamista
Kehitä kosteikkoja ja vesialueita luonnonmukaisesti
Vesiympäristöt lisäävät luontotyyppien määrää ja tukevat monia eliölajeja, kuten lintuja, sammakoita sekä sudenkorentoja ja muita vesihyönteisiä.
- Säilytä ja ennallista luontaiset uomat, kosteikot ja pienvedet
- Suosi loivia rantoja ja vaihtelevaa kasvillisuutta
- Anna osan rannoista kasvaa vapaasti ja monikerroksisesti
- Vältä koko vesialueen yhtäaikaista ruoppausta tai siistimistä
- Älä kuivata tai suorista kausikosteikkoja ja pieniä puroja
Vähennä hoidon intensiteettiä siellä, missä mahdollista
Monimuotoisuus lisääntyy usein automaattisesti, kun hoitoa kevennetään. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi niiton, lannoituksen, kastelun ja kemikaalien käytön vähentämistä. Tämä tuo myös säästöjä hoito- ja materiaalikustannuksissa.
Intensiivinen hoito keskitetään vain pelin kannalta välttämättömille alueille.
Kevyemmin hoidetut vyöhykkeet lisäävät luontotyyppien kirjoa ja lajien monimuotoisuutta.
Kartoita luontoa ja suunnittele hoitoa
Luonnon tilan parantaminen onnistuu parhaiten, kun toimet perustuvat tietoon. Siksi on tärkeää, että kartoitat elinympäristöt ja lajiston ennen suuria muutoksia. Suunnittele hoitoluokat ja hoidon intensiteetti kentän eri alueille. Seuraa ja dokumentoi luonnon monimuotoisuuden kehittymistä.
Huomioi myös golfkentän lähiympäristö
Luonnonhoidon vaikutus kasvaa, kun golfkenttä kytkeytyy ympäröivään maisemaan. Hyödynnä yhteydet läheisiin viheralueisiin, metsiin, vesistöihin ja pelloille. Tue ekologisia yhteyksiä kentän rajojen ulkopuolella. Älä katkaise olemassa olevia ekologisia yhteyksiä. Tee yhteistyötä maanomistajien, kuntien ja asiantuntijoiden kanssa.
Toimi näin
Aloita työ havainnoimalla ja suunnittelulla
Tunnista ensin, mitä alue jo tarjoaa luonnolle. Älä aloita työtä raivaamalla.Kiinnitä huomiota erityisesti näihin alueisiin:
– Kentän reuna-alueet, joita hoidetaan vähän tai ei ollenkaan
– Metsän ja avoimen alueen rajat
– Kosteikot, lammet, ojat ja painanteet
– Karheikot, joissa kasvaa muutakin kuin pelkkää heinää
– Paahteiset ja kuivat kohdat (hiekka, sorapinta, rinteet)
Monipuolista niittyjen ja karheikkojen luontoa
– Harvenna korkeaa ja yksipuolista heinää niittämällä 1–2 kertaa kesässä
– Korjaa niittojäte pois, jotta maaperä köyhtyy ja kukkivat kasvit saavat tilaa
– Jätä osa alueesta aina niittämättä joka vuosi (vaihteleva hoito)
– Vältä täydellistä ”siistimistä”, toistuvaa niittoa samalla korkeudella sekä lannoitusta.
Tue pölyttäjien elinolosuhteita
– Jätä paljaita hiekkalaikkuja (esim. bunkkerien reunoille tai aurinkoisille rinteille)
– Säästä lahopuu ja pökkelöt, jos ne eivät ole turvallisuusriski
– Jätä keväällä kukkivia puita ja pensaita (pajut, vaahtera, marjapensaat)
– Varmista, että kentällä kukinnot eivät katoa heti alkukesän jälkeen
– Hyönteishotellit ovat hyvä lisä, mutta luonnolliset pesäpaikat ovat tärkeämpiä.
Hoida metsiköitä ja reunavyöhykkeitä maltillisesti tai jätä ne kokonaan luonnontilaan
– Harvenna maltillisesti, vältä suuria avohakkuita
– Jätä eri-ikäistä puustoa
– Säästä aluskasvillisuus ja pensaskerros
– Jätä kaadettua puuta maastoon lahoamaan reuna-alueille
– Varmista, että kentällä on turvallista pelata
– Poista lahopuut vain sieltä, missä ne voivat kaatua pelialueelle tai kulkureiteille
– Siirrä kaadettu puu tarvittaessa turvallisempaan paikkaan kentän sisällä
Paranna kosteikkojen, lampien ja ojien luonnontilaa
– Suosi loivia rantoja, jos kunnostat tai avaat rantaa
– Jätä osaan rannoista tiheämpää kasvillisuutta
– Salli vesikasvien ja rantakasvien kasvu osalla aluetta
– Vältä liiallista ruoppausta, kaikkien kasvien poistamista rannoilta ja koko vesialueen ”siistimistä” yhdellä kertaa
Hoidon keventäminen on usein paras ennallistamistoimi
Golfkentillä ennallistaminen tarkoittaa usein tekemättä jättämistä. Mitä vähemmän kemikaaleja, kastelua ja koneellista hoitoa, sitä monimuotoisempi luonto.
Voit kysyä kentän hoitotiimiltä:
– Onko tämä alue pakko niittää?
– Tarvitseeko tätä aluetta todella hoitaa vuosittain?
– Voiko hoitoa harventaa tai siirtää myöhempään ajankohtaan?
Dokumentoi havainnot ja kerro tekemästäsi työstä
– Ota ennen–jälkeen-kuvia
– Kirjaa ylös, mitä jätit tekemättä ja miksi
– Kerro myös pelaajille ja yleisölle luonnon tilaa parantavista teoista opastauluilla tai ilmoitustauluilla. Avoin viestintä lisää myös hoidon muuttumisen hyväksyttävyyttä.