Siirry sisältöön
Ennallista.fi

Miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää pelloilla?

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen on mahdollista kaikilla pelloilla ja niiden reunoilla. Monimuotoinen luonto tuo säästöjä ja kasvattaa satotasoja. Vaihtoehdot ja keinot vaihtelevat jonkin verran sen mukaan sijaitseeko pelto esimerkiksi vesistön varrella tai metsän reunassa.

Luonnon monimuotoisuutta voit edistää sekä viljelylohkoilla että pellon ulkopuolisilla alueilla, ja joskus ratkaisut voivat olla hyvinkin yksinkertaisia toteuttaa. Kun suunnittelet peltolohkoilla ja niiden reuna-alueilla tehtäviä toimenpiteitä, huomio viljelijätukien tukiehdot.

Peltopyypariskunta kävelemässä hiekkatien reunaa. Perässä taapertaa  valtava 13 kappaleen lauma pienokaisia.
Maatalousympäristöissä viihtyy monenlaisia lajeja, kuten peltopyitä.
Aukion keskellä pystyyn kuollut, harmaa puu.
Vanhat puut ja lahopuut tuovat lisää monimuotoisuutta maisemaan.

Hyvällä suunnittelulla voit parantaa ympäristön tilaa ja samalla tehostaa tilasi tuotantoa. Tutki tilasi ympäristöä sekä maastossa että kartalla, jotta huomaat tilasi monimuotoisuuskohteet. Voit myös teettää tilallesi ympäristösuunnitelman monimuotoisuusasioihin perehtyneen neuvojan avustuksella. 

Etsi sopivaa neuvojaa Ruokaviraston Neuvojarekisteristä

Lisää monimuotoisuutta helposti

Säästä ja säilytä

  • Metsäsaarekkeet pellon keskellä
  • Pientareet peltojen reunoilla
  • Tiheiköt
  • Isot lehtipuut, varsinkin haapa, raita ja jalot lehtipuut
  • Pajupensaat
  • Vanhat ladot, aitat ja hirsirakennukset
  • Kiviaidat

Jätä huoletta tekemättä

  • Jätä kaatuneet puut lahoamaan.
  • Kerää oksat ja raivausjäte kasoihin. Jätä osa kasoista hyönteisten asuinpaikoiksi.
  • Anna pajun kasvaa siellä, missä siitä ei ole haittaa.
  • Muista myös kotipihan merkitys monimuotoisuuden lisäämisessä. Esimerkiksi lehtien haravoimatta jättäminen on monimuotoisuusteko pihan hyönteisille.

Tarkkaile ja torju

  • Vieraslajit, kuten jättiputki, jättipalsami, lupiini, rikkakananhirssi
    • Huomioi, että vieraslajien siemeniä voi tulla peltoon tilattujen ulkomaisten siementen mukana. Pyri käyttämään kotimaisia siemeniä.

Valitse sopivimmat toimenpiteet

Tavoite

Ehkäistä ravinteiden ja maa-aineksen kulkeutumista ojiin sekä lisätä pölyttäjien ja muiden hyötyeliöiden elinympäristöjä.

Työohje

  1. Jätä valtaojan varteen vähintään 1 metri leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä piennar.
  2. Älä muokkaa, lannoita tai käsittele aluetta kasvinsuojeluaineilla.
  3. Anna kasvillisuuden kehittyä monilajiseksi.
  4. Niitä tarvittaessa rikkakasvien leviämisen estämiseksi ennen siementämistä.
  5. Säilytä kasvillisuus mahdollisimman yhtenäisenä koko ojapituudella.

Missä erityisen hyödyllinen?

  • Valtaojien varsilla
  • Eroosioherkillä lohkoilla
  • Vesistöjen läheisyydessä

Tavoite

Lisätä luontaista tuholaistorjuntaa ja tarjota elinympäristöjä pölyttäjille.

Työohje

  1. Perusta petopenkka suuren peltoaukean keskelle.
  2. Muotoile noin 1,5 metriä leveä, hieman ympäristöään korkeampi penkka.
  3. Kylvä heinä- ja mesikasviseos.
  4. Sijoita petopenkat noin 50 metrin välein suurilla lohkoilla.
  5. Vältä turhaa maanmuokkausta perustamisen jälkeen.
  6. Toteuta hoitoniitto tarvittaessa.

Hyöty

Loispistiäiset, kukkakärpäset, hämähäkit ja maakiitäjäiset siirtyvät tehokkaammin satokasvustoon torjumaan tuholaisia.

Tavoite

Suojata vesistöjä ravinne- ja kiintoainekuormitukselta.

Työohje

  1. Jätä vesistön tai valtaojan varteen vähintään 3 metrin levyinen kasvillisuuskaista.
  2. Pidä alue pysyvästi kasvipeitteisenä.
  3. Älä muokkaa tai ruiskuta aluetta.
  4. Poista ongelmalliset rikkakasvit tarvittaessa niittämällä.
  5. Säilytä kasvillisuuden monilajisuus.

Tavoite

Vähentää vesistökuormitusta erityisesti kaltevilla ja tulvaherkillä lohkoilla.

Työohje

  1. Perusta monivuotinen nurmi- tai niittykasvillisuuden peittämä alue vesistön ja pellon väliin.
  2. Älä lannoita tai käytä kasvinsuojeluaineita.
  3. Niitä kasvusto vähintään kerran vuodessa.
  4. Kerää niittojäte pois.
  5. Torju vieraslajit ja haitalliset rikkakasvit ennen siementämistä.

Lue suojavyöhykkeen perustamisen ja hoidon tukiehdoista tarkemmin Ruokaviraston verkkosivustolla.

Ympäristökorvauksen sitoumusehdot ja suojavyöhykkeet (Ruokavirasto)

Tavoite

Luoda vaihettumisvyöhykkeitä pellon ja metsän välille monimuotoisuutta lisäämään.

Työohje

  1. Säilytä pellon reunassa pensaita ja vaihtelevaa puustoa.
  2. Suosi lehtipuita havupuiden sijaan.
  3. Säilytä monikerroksinen rakenne.
  4. Luo osittain avoimia ja aurinkoisia alueita pölyttäjille.
  5. Vältä liian voimakkaita reunahakkuita.

Tavoite

Lisätä pölyttäjien ja hyötyhyönteisten määrää.

Työohje

  1. Perusta kaista pellon reunaan tai lohkon halki.
  2. Kylvä monilajinen kukkaseos.
  3. Valitse lajeja, joiden kukinta ajoittuu koko kasvukaudelle.
  4. Vältä kasvinsuojeluaineiden käyttöä kaistan läheisyydessä.
  5. Niitä vasta kukinnan jälkeen tarpeen mukaan.

Tavoite

Parantaa luonnon monimuotoisuutta ja vähentää kasvintuhoojien riskiä.

Työohje

  1. Käytä monipuolista viljelykiertoa.
  2. Viljele samalla tilalla:
    • viljoja
    • öljykasveja
    • palkokasveja
    • nurmia
  3. Hyödynnä seoskasvustoja.
  4. Käytä myös syysmuotoisia viljelykasveja.
  5. Harkitse mahdollisuutta kylvää monivuotisia viljelykasveja tai erikoiskasvien viljelyä osana viljelykiertoa.
  6. Vältä yksipuolista monokulttuuria vuosittain samalla lohkolla.

Tavoite

Lisätä maiseman rakennetta, hiilensidontaa ja eliöstön liikkumisyhteyksiä.

Työohje

  1. Istuta puurivejä peltojen reunoille tai kulkureittien varsille.
  2. Suosi kotimaisia lajeja.
  3. Yhdistä puurivit olemassa oleviin metsiköihin tai reunavyöhykkeisiin.
  4. Huolehdi taimien alkuhoidosta ensimmäisinä vuosina.

Tavoite

Lisätä elinympäristöjen kirjoa maatalousmaisemassa.

Työohje

  1. Säilytä metsäsaarekkeet.
  2. Säilytä vanhat ojat, kiviaidat ja puuryhmät.
  3. Jaa suuria peltoja kukkakaistoilla tai petopenkoilla.
  4. Hyödynnä hankalat lohkon osat monimuotoisuuskohteina.

Tavoite

Vähentää kasvinsuojeluaineiden käytön tarvetta hyötyeliöiden avulla.

Työohje

  1. Perusta kukkakaistoja ja petopenkkoja.
  2. Säilytä pientareet ja reunavyöhykkeet.
  3. Vältä turhia torjunta-ainekäsittelyjä.
  4. Huolehdi, että kukkivia kasveja on saatavilla koko kasvukauden ajan.
  5. Seuraa tuhohyönteistilannetta ennen torjuntapäätöstä.

Innostu monimuotoisuuspelloista

Pelto, jossa kasvaa liilaa pelto-ohdaketta ja jotain keltaisena kukkivaa kasvia.

Voit perustaa monimuotoisuuspeltoja pienille perälohkoille hirvieläinten ja jänisten ruokamaiksi, viljelyaukeille elinympäristöjen verkostoksi, peruslohkojen reunoille monimuotoisuuskaistoiksi ja suurille lohkoille niitä halkoviksi kukkiviksi petopenkoiksi.

Monimuotoisuuspeltojen kaikki vaihtoehdot voivat tarjota suojaa ja ruokaa eläimille, kukkia pölyttäjille sekä kannattavia ratkaisuja peltolohkojen ongelmakohtiin. Huomioi, että riista-, maisema- ja niittypelloissa sekä niiden luontovaikutuksissa on kuitenkin eroja. 

Millaiset alueet sopivat monimuotoisuuspelloiksi?

  • Vaikeasti viljeltävät lohkot tai lohkon osat, joilla maa on märkää, tiivistynyttä, kuivaa tai kivistä ja satokasvien viljelyssä hankalia kiiloja tai kulmia.
  • Peltolohkot ja kulkureitit, joita eläimet suosivat luontaisesti (hirvieläimet, peltolinnut, vesilinnut).
  • Lohkot, jotka ovat maisemallisesti merkittäviä, sekä tienvarret, rinteet ja pihapiirien ympäristö.
  • Lohkot, joiden lähellä on kosteikko, perinnebiotooppi tai muu luontokohde.

Mitä kannattaa tarkkailla mihinkin aikaan vuodesta, jos haluat perustaa monimuotoisuuspellon?

  • Keväällä – lohkot tai lohkon osat, jotka kuivuvat viljelykuntoon eri aikaan kuin hyvässä kasvukunnossa olevat pellot. Tällaiset lohkot sopivat hyvin myöhään kylvettäväksi riistakasvustoksi.
  • Kesällä – pellot, joissa näkyy lintuja ja nisäkkäitä ja niiden kulkureittejä.
  • Syksyllä – lohkon osat, joilla on jatkuvasti sadonkorjuun haasteita ja huonot satotasot tai hirvieläinvahinkoja.
  • Talvella – alueet, missä peltopyyt ja muut viljelyaukean eläimet ja linnut viihtyvät.

Ota huomioon maan kasvukunto, kun perustat monimuotoisuuspeltoa. Älä esimerkiksi kylvä vaativia kaalikasveja huonosti tuottavalle pellolle, sillä silloin vain menetät siemenet. Kasvukunnoltaan heikommilla lohkoilla varmemmin kasvavat monet nurmikasvit, viljat ja erilaiset kukat.

Perusta monimuotoisuuspelto

  • Tunnista sopiva lohko

    Valitse sellainen peltolohko tai pellon reuna, jossa monimuotoisuuspellosta on hyötyä eniten.

  • Perehdy tukiehtoihin

    Monimuotoisuuspeltojen tukiehdoista kerrotaan Ruokaviraston verkkosivustolla. Seosten ja kylvö- ja korjuuajankohtien on oltava tukiehtojen mukaisia.

  • Päätä tavoitteet ja laadi viljelysuunnitelma

    Tutustu erilaisiin monimuotoisuuspeltoihin ja päätä, mitä tavoittelet pellolla.

  • Valitse ja tilaa siemenseokset

    Ota valinnassa huomioon pellon kasvukunto. Heikkotuottoisille pelloille ei kannata laittaa kalleimpia siemeniä.

  • Aloita, kun sinulle sopii

    Monimuotoisuuspellon kylvöajankohta on joustava. Niityt ja maisemapellot voi kylvää heti, kun sopiva hetki touko–kesäkuussa löytyy. Kaalikasveja sisältävät seokset kannattaa kylvää kesäkuun lopulla, kun pahin kirppa-aika on ohi. Voit perustaa riistapellon voi myös syykylvöisenä.

Katso tukiehdot Ruokaviraston verkkosivustolla