Siirry sisältöön
Ennallista.fi

Voimajohtoaukeat

Voimajohtoaukeat, eli sähkönsiirtolinjojen alla olevat avoimet käytävät ovat olennainen osa suomalaista maisemaa.

Mitä voimajohtoaukeat ovat?

Voimajohtoaukeita syntyy sähkönsiirron tarpeista, mutta samalla ne muodostavat laajoja ja pysyviä aukkoja metsämaisemaan.

Johtoaukeat ovat pitkiä ja yhtenäisiä avoimia käytäviä, jotka kulkevat niin metsien, peltojen kuin soiden halki. Yhdessä ne muodostavat valtakunnallisesti merkittävän avoimien alueiden verkoston. Luonnon kannalta niiden merkitys liittyy erityisesti avoimien ja puoliavoimien elinympäristöjen säilymiseen.

Isot sähkölinjat kulkevat metsän läpi. Aukealla on ihmisiä tekemässä niittoa.

Suomessa johtokäytävät ovat merkittäviä korvaavia elinympäristöjä varsinkin perinnebiotooppien eliöstölle. Kun monimuotoisia niittyjä on säilynyt vain tuhansia hehtaareja, yli 20 metriä leveitä voimajohtoaukeita on noin 50 000 hehtaaria. Ne elättävät suurta määrää kasvi- ja hyönteislajeja, tarjoavat erityisen arvokkaita elinympäristöjä esimerkiksi perhosille sekä parantavat ekologisia yhteyksiä. Johtoaukeiden luontoarvoja voidaan edelleen parantaa luonnonhoitotoimin, erityisesti poistamalla raivausjäte ja pitämällä alueet avoimina.

Voimajohtoaukeat

  • voivat toimia korvaavina elinympäristöinä kedoille, niityille, hakamaille ja muille perinnebiotoopeille, jotka suurelta osin ovat kadonneet
  • muodostavat ekologisia yhteyksiä, joita pitkin kasvi- ja eläinlajit voivat levitä ja liikkua maisemassa
  • tarjoavat elinympäristöjä pölyttäjille, hyönteisille ja avoimien alueiden linnuille.

Oikein hoidettuna voimajohtoaukeat voivat tukea luonnon monimuotoisuutta ja osaltaan lieventää luontokatoa.

Minkälaista luontoa syntyy voimajohtoaukeille?

Voimajohtoaukeiden luonto on vaihtelevaa. Kasvillisuus ja lajisto riippuvat muun muassa maaperästä, kosteudesta, alueen iästä ja hoitohistoriasta. Usein samalla johtoaukealla voi esiintyä useita erilaisia elinympäristöjä karuista kalliomaastoista reheviin kosteikkoihin.

Tyypillisiä piirteitä ovat

  • niittymäinen kasvillisuus: heiniä, ruohovartisia kasveja ja matalia pensaita
  • paahteiset ja kuivat alueet, jotka ovat tärkeitä monille perhosille ja muille hyönteisille
  • kosteat painanteet ja pienet kosteikot, joissa viihtyvät esimerkiksi sammakot, sudenkorennot ja kosteikkokasvit
  • reunavyöhykkeet, joissa pensaikko ja matala puusto tarjoavat suojaa ja pesäpaikkoja eläimille

Useilla voimajohtoalueilla esiintyy myös taantuneisiin tai uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kuuluvaa lajistoa, erityisesti pölyttäjiä ja perinneympäristöjen kasveja.

Tiesitkö?

Uudellamaalla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että voimajohtokäytävät ovat merkittäviä elinympäristöjä varsinkin niittyjen perhosille. Parhailla kohteilla perhoslajisto oli lähes arvokkaiden perinneniittyjen tasoa!

Tutustu tutkimukseen tarkemmin

Lajistollisesti arvokkaimpia johtoaukeita ovat:

  • kuivat tai tuoreet niittymäiset käytävät, erityisesti vanhat laidun- ja niittymaat
  • etelään suuntautuvat paisterinteet
  • avoimet ja valoisat runsaskukkaiset kohteet
  • kohteet, joilla on pieniä kallioketoja ja
  • käytävät, joilta raivausjäte on poistettu.

Voimajohtoaukeiden luontoarvoja heikentäviksi tekijöiksi on mainittu erityisesti:

  • pitkä aika edellisestä raivauksesta
  • pensaiden ja puuston tihentyminen
  • raivausjätteen jättäminen maastoon ja
  • elinympäristön umpeenkasvu.

Miten voimajohtoaukeita hoidetaan ja kuka niiden hoidosta vastaa?

Voimajohtoaukeiden hoidon lähtökohta on sähköturvallisuus ja sähkönsiirron varmuus. Alueet pidetään avoimina, jotta puusto ei pääse kasvamaan johtojen läheisyyteen. Nykyinen 5–8 vuoden raivauskierto on kuitenkin monimuotoisuuden kannalta usein liian pitkä.

Johtokäytävien hoidosta vastaavat pääasiassa sähköverkkoyhtiöt, kuten Fingrid kantaverkon osalta ja jakeluverkkoyhtiöt paikallisella tasolla sekä maanomistajat yhteistyössä verkkoyhtiöiden kanssa.

Yleisimpiä hoitotoimia ovat

  • johtoaukean raivaus muutaman vuoden välein
  • reunavyöhykkeiden käsittely siten, että puuston korkeus pysyy turvallisen matalana

Kaikki toimenpiteet voimajohtoalueilla tehdään verkkoyhtiöiden ohjeiden mukaisesti, ja suurin osa toimista edellyttää erillistä lupaa tai sopimista.

Ihminen vetämässä pressun päälle kerättyä niittojätettä. Taustalla kaksi henkilöä seuraavat.
Voimalinjan niittotalkoot käynnissä

Näin parannat voimajohtoaukeiden luontoarvoja

Luontoarvojen parantaminen perustuu siihen, että turvallisuusvaatimukset yhdistetään monimuotoisuutta tukeviin hoitotapoihin. Usein kyse ei ole kokonaan uusista toimista, vaan olemassa olevien käytäntöjen hienosäädöstä.

Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi:

  • Raivauskierron tihentäminen ja raivausjätteen poistaminen
  • Hoidon kohdentaminen luontoarvoiltaan parhaisiin käytäviin
  • avoimien niittylaikkujen ylläpito: niitto ja niittojätteen poisto, joka vähentää rehevöitymistä ja suosii niittykasvillisuutta
  • mahdollisuuksien mukaan laidunnus: se pitää vanhat pellot, entiset laidunalueet ja rehevöityneet niityt avoimena ja luo rakenteellista vaihtelua

  • kosteikkojen ja kosteampien painanteiden säilyttäminen
  • lahopuun jättäminen reunavyöhykkeille
  • paahteisten elinympäristöjen huomioiminen hiekkapohjaisilla ja kuivilla alueilla
  • joidenkin pensaiden, varsinkin katajien, ja yksittäisten puiden säilyttäminen rakenteellisen vaihtelun ylläpitämiseksi

  • kukkivien kasvien säilyttäminen ja pölyttäjille tärkeiden kasvien suosiminen
  • haitallisten vieraslajien suunnitelmallinen torjunta: varsinkin lupiini leviää herkästi johtopylväiden maanrakennusvaiheen yhteydessä

Mahdollisuuksien mukaan voidaan siirtyä kohdekohtaiseen IVM-hoitoon (Integrated Vegetation Management), johon kuuluu esimerkiksi:

  • räätälöity kasvillisuuden hoito
  • niittyjen ennallistaminen
  • laidunnus
  • kosteikkojen perustaminen
  • reunavyöhykkeiden monipuolistaminen
  • vieraslajien torjunta
  • lahopuun lisääminen.

Lue lisää IVM-hoidosta tehdystä tutkimuksesta

Tiivistetty muistilista voimajohtoaukeiden kunnossapitoon

  • lyhennä raivausväliä
  • poista raivaus- ja niittojätteet
  • torju vieraslajeja
  • perusta niittyjä ja pölyttäjäalueita
  • lisää laidunnusta
  • säästä katajia ja osa pensaikoista
  • lisää lahopuuta ja tekopökkelöitä
  • ennallista paahdeympäristöjä
  • ennallista kosteikkoja ja soita
  • tarkastele alueita osana alueen niittyverkostoa
  • käytä kohdekohtaista IVM-hoitoa
  • tunnista arvokkaat luontokohteet ennen hoitotoimia

Vinkit maanomistajalle

Voimajohtoalueet eivät ole joutomaata, vaan niitä voidaan hyödyntää monin tavoin. Sähköturvallisuuden varmistamiseksi toiminta voimajohtoalueella on kuitenkin rajoitettua.

Erilaisia hyödyntämistapoja esitellään kattavasti Fingridin kokoamassa Maanomistajan ideakortti -sarjassa. Monimuotoiset johtoalueet voivat tarjota puitteet esimerkiksi riistan, pölyttäjien tai kosteikkolajiston elinympäristönä. Niiden käyttöä myös virkistysalueina ja maiseman monipuolistajina voi entisestään lisätä.

Tutustu Fingridin ”Maanomistajan ideakortti” -sarjaan

Lähteet