Tuhansien järvien maan vesistöt tarvitsevat huolenpitoa, jotta meillä kaikilla olisi puhdasta vettä, uimapaikkoja ja upean monimuotoisia vesistöjä ja niiden lajeja.
Luonnontilaisia vesistämme on enää vain pieni osa. Ihminen on muuttanut järviä ja lampia, jokia on ruopattu ja kanavoitu, koskia valjastettu vesivoimalakäyttöön, tekojärviä rakennettu, sekä puroja perattu kulkemaan suoraksi.
Vesistön tai pienveden kunnostus lähtee lähes aina liikkeelle paikallisten asukkaiden tai maanomistajan aloitteesta ja halusta.
Lintuvedet muuttuvat jatkuvasti. Ilman hoitoa matalat lahdet ja järvet kasvavat vähitellen umpeen: järviruoko ja muu vesikasvillisuus leviävät, avovesialueet pienenevät ja rannat pensoittuvat. Samalla monien vesilintujen, kahlaajien ja lokkilintujen pesimä- ja ruokailualueet vähenevät.
Vesistöjen kunnostushankkeisiin voi hakea rahoitusta. Suuret hankkeet voi pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin rahoitusta hakiessa.
Hae ensin rahoitus suunnitelman tekoon ja myöhemmin kunnostushankkeen toteuttamiseen. Kun suunnitelmaa tehdään, tarkentuu varsinaisten kunnostustöiden kustannukset. Tällöin hankehakemuksen kirjoittaminen helpottuu ja mahdollisuus rahoituksen saamiseen paranee. Yleensä hankerahoituksiin sisältyy omarahoitus osuus, eli osa kuluista täytyy kattaa omalla tai esimerkiksi sponsoriyritysten tuella. Usein omarahoituksen voi kattaa myös talkootyöllä.
Pieniä soiden ennallistamisia tai ruovikoiden niittoja voi tehdä myös täysin talkootyönä. Valuma-aluekunnostuksiin on mahdollista hakea rahoitusta eri lähteistä. Osa rahoituksesta on kohdennettu maatalousalueille ja osa metsätalousalueille.
Suot ovat luonnon omia suodattimia. Ne pidättävät vettä luonnollisesti, jolloin veden virtaus hidastuu. Tämän seurauksena kiintoaineiden ja ravinteiden huuhtoutuminen lähivesistöihin vähenee.