Pihat ja puutarhat
Suomalaisten pihat ja puutarhat ovat paitsi kauniita, mutta muodostavat myös keskeisen osan urbaania ekosysteemiä. Ne toimivat usein siltana rakennetun ympäristön ja ympäröivän luonnon välillä.
Pihat ja puutarhat tukevat monimuotoisuutta ja terveyttä
Suomessa on yli 1,2 miljoonaa kotipihaa ja puutarhaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala voi olla jopa 150 000 hehtaaria. Se vastaa noin puolta kaikkien luonnonpuistojen ja kansallispuistojen yhteenlasketusta pinta-alasta Etelä-Suomessa.
Omakotitaloihin, pientaloihin sekä kerrostaloihin kuuluu lähes poikkeuksetta oma piha-alue tai jaettu yhtiöpiha. Kaupungeissa ja taajamissa niiden keskikoko on yleensä tuhannen neliömetrin tasolla. Maaseudulla pihapiirit ja tontit ovat suurempia, usein joitakin tuhansia neliömetrejä. Myös kesämökeillä ja muilla vapaa-ajan asunnoilla on joko luonnonmukainen tai muokattu pihapiiri. Yleensä ne ovat yksityisalueita ja kiinteistönhaltijan hallinnassa, joten pihoille ei ole vapaata kulkua.
Pihat ovat omistajansa näköisiä
Luonnoltaan kotipiha voi vaihdella suuresti. Se voi muistuttaa perinteistä maaseudun pihapiiriä tallattuine polkuineen, se voi olla ”tekemällä tehty” kaupunkipiha tuijineen ja siirtonurmineen tai pieni paahteinen parvekelaikku.
Pihat ja puutarhat toimivat usein luontosaarekkeita kaupunkimaisemassa. Joillakin pihoilla kasvillisuus voi olla monipuolista ja -muotoista, joukossa istutettuja, kylvettyjä ja itsestään levinneitä kasveja, pensaita ja puita. Pihoilla voidaan myös pienimuotoisesti viljellä hyötykasveja. Puut voivat olla järeitä ja vanhoja, ja pihoilla voi olla runsaasti lahopuuta. Toisaalta pihat voivat olla intensiivisesti hoidettuja nurmikko- tai istutusalueita ja pitkälti päällystettyä, jolloin niiden kasvillisuus voi olla hyvinkin vähäistä. Pihojen luonteeseen kuuluu myös eräänlainen ennustamattomuus, sillä pihaluonto voi muuttua perin pohjin ja nopeasti tontin omistajien tai haltijoiden vaihtuessa.
Suomessa on tehty uraauurtavaa tutkimusta siitä, miten luonnonläheinen piha on myös mikrobiologisesti rikas ympäristö. Eloperäisen aineksen myötä piha kuhisee näkymätöntä, mutta ekosysteemille ja ihmisten terveydelle välttämätöntä mikrobistoa. Sormet multaan, niin pysyy lääkärikin loitolla!
Jätä lehdet haravoimatta ja piha rehottamaan, niin parannat terveyttäsi (Yle)
Miksi pihat ja puutarhat ovat tärkeitä luonnolle?
Suomessa on yli miljoona aktiivista kotipuutarhuria tai pihanomistajaa. Monimuotoisuuden edistämistä pihoilla hidastavat tiedon puute ja sosiaaliset normit. Pihoihin kohdistuu usein ulkonäkövaatimuksia. Siksi kaupungeilla on merkittävä rooli niin suunnannäyttäjänä, vaikuttajana, tiedottajana ja suositusten antajana.
Pölyttäjät ja muut hyönteiset
Kaupunkipihoilla kasvillisuus kukkii usein keväästä syksyyn tarjoten jatkuvan ja runsaan mesilähteen pölyttäjille. Lehtikompostin kupeessa rehottava nokkonen ja monet muut kasvit elättävät perhosten ja muidenkin hyönteisten toukkia. Pihojen kolot ja maaperä sekä helppohoitoiset hyönteishotellit tarjoavat puolestaan sopivia pesäpaikkoja pölyttäjille.
Rehevät ja puustoiset pihat sitovat hiiltä ja viilentävät ilmaa helteillä. Monikerroksinen kasvillisuus vetää puoleensa niin hyötyhyönteisiä kuin niiden saalistajia. Mikäli piha on puuton, se voi sisältää paahdekasvillisuutta ja tarjota elinympäristöjä avomaiden lajistolle.
Viherkäytävät eri alueiden välillä
Pihat eivät ole irrallaan muista pihoista ja viheralueista. Kaupunkirakenteessa yksittäiset pihat muodostavat ”vihreitä astinkiviä” ja viherkäytäviä. Niiden avulla eläimet, kuten linnut, siilit ja hyönteiset pystyvät liikkumaan ja levittäytymään laajempien alueiden välillä.
Eikä tule unohtaa luonnon terveyttä tukevaa roolia. Luontopiha ja siellä oleskelu monipuolistaa asukkaiden mikrobiomia, mikä tukee immuunijärjestelmää ja suojaa esimerkiksi tulehduksellisilta sairauksilta. Varsinkin lapsille pihatouhut ovat erinomainen terveyden turva.