Siirry sisältöön
Ennallista.fi

Rakennetut vesiympäristöt

Rakennettuja vesiympäristöjä ovat rakennetut, maapohjaiset vesialtaat sekä ihmisen perustamat rannat, lammet, virtavedet sekä kosteikot, kuten hulevesikosteikot ja viherpainanteet.

Mitä rakennetulla vesiympäristöllä tarkoitetaan?

Kaupunkiympäristössä, jossa on paljon läpäisemätöntä pintaa, vesien liikkumista on pakko hallita. Rakennettujen vesiympäristöjen avulla voidaan ohjata veden kulkua, kertymistä ja imeytymista. Parhaimmillaan ne samalla lisäävät luonnon monimuotoisuutta sekä parantavat viihtyvyyttä. Rakennetut vesiympäristöt ovat ihmisen suunnittelemia, rakentamia tai voimakkaasti muokkaamia vesialueita, joiden tarkoituksena on hallita vesimassoja, palvella infrastruktuuria tai parantaa viihtyvyyttä.

Rakennettuja vesiympäristöjä ovat muun muassa

  • keinotekoiset kosteikot ja muut hulevesijärjestelmät,
  • kanavat ja säännöstellyt vesistöt,
  • suihkulähteet,
  • puistolammet,
  • satama-altaat sekä
  • erilaiset maatalous- ja teollisuusaltaat.

Parhaimmillaan rakennetut vesiympäristöt muistuttavat luonnonympäristöjä tarjoamalla elinpaikkoja monimuotoiselle vesi- ja rantalajistolle. Näitä ovat esimerkiksi vesi- ja rantalinnut, nisäkkäät, sammakkoeläimet ja vesiemme selkärangattomat. Ideaalitilanteessa vesiympäristöjen kasvillisuus on monipuolista, niissä ei ole haitallisia vieraslajeja, vettä on ympäri vuoden ja veden laatu on hyvä. Vesiympäristöjen pohja ja rantaprofiili vaihtelevat pienipiirteisesti, ja myös rantavyöhykkeen kasvillisuus ja eläimistö ovat monipuolisia.

Kostekkoalue ylhäältä päin kuvattuna. Suorakaiteen muotoiset kaksi palstaa, jotka suurilta osin veden peitossa.
Heikinsuon kosteikko, kuvaaja Holtti Hakonen

Ketkä ovat vastuussa rakennetuista vesiympäristöistä?

Rakennettujen vesiympäristöjen hallinnointi ja omistajuus jakautuvat useille eri tahoille riippuen kohteen sijainnista, koosta ja käyttötarkoituksesta.

Kuntien viheralueyksiköt, tekniset toimet tai ympäristöpalvelut hallinnoivat hulevesikosteikkoja, avo- ja viivytysaltaita sekä kaupunkipuroja. Myös puistolammet, suihkulähteet, satama-altaat, maauimalat ja muut vastaavat kuuluvat yleensä kunnan ylläpitämään infrastruktuuriin.

Vesihuoltolaitokset ja energiayhtiöt hallinnoivat tiettyyn tekniseen tarkoitukseen rakennettuja vesiympäristöjä. Esimerkiksi vesihuoltolaitokset vastaavat yleisestä viemäriverkostoista sekä raakavesialtaista eli tekojärvistä tai altaista, joihin varastoidaan käsittelemätöntä luonnonvettä. Energiayhtiöt puolestaan hallinnoivat sähköntuotantoa varten rakennettuja voimalaitoskanavia, patoaltaita ja tekojärviä.

Valtion organisaatiot ovat puolestaan vastuussa laajemmista vesireiteistä, valtakunnallisesta infrastruktuurista ja ympäristön valvonnasta.

Yksittäiset kiinteistöt ja yritykset vastaavat omalla tontillaan tai alueellaan sijaitsevista rakennetuista vesistä. Kiinteistönomistaja on lain mukaan vastuussa omalla tontillaan muodostuvien hulevesien hallinnasta.

Mitä on hulevesi?

Hulevesi on päällystetyltä maan pinnalta, katoilta ja muilta läpäisemättömiltä pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Rakennetuilla alueilla hulevedet eivät pääse luonnollisesti imeytymään maaperään. Siksi ne ohjataan yleensä teknisiin tai luontopohjaisiin hulevesijärjestelmiin, kuten hulevesiviemäreihin tai kosteikkoihin, tulvien ja kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi.

Lähteet

  • Alhainen, M., Niemelä, T., Siekkinen, J., Svensberg, M., Kuittinen, J., Nurmi, J., Väyrynen, H., Rautiainen, M., Väänänen, V-M., Nummi, P., Berndtson, S. & Korkiakoski, P. (2015). Kosteikko-opas. Suomen riistakeskus. 
  • Helsingin yliopisto (2022). Suuri lampitiheys edistää vesihyönteisten leviämistä kaupunkialueilla. [Luettu 12.8.2026]
  • Helsingin yliopisto (2023). Kaupunkialueiden uhanalaiset kosteikot vaikuttavat ratkaisevasti luonnon monimuotoisuuteen ja kestävyyteen. [Luettu 12.8.2026]
  • Jalkanen, J., Mahlio, O., Nieminen, E., Kassi, T., Luoma, E., Huttunen, J., Tuomisaari, J., Pursiainen, A., Halme, P., Ahlgren, H., Hannula, A., Kemppainen, M. & Lähde, E. (2026). Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi. Green Building Council Finland.
  • Karttunen, K. (2024). Luonnon monimuotoisuus hulevesiratkaisuissa. Luontokunnat-verkoston Aamukahvit 10.9.2024, esitysmateriaali. [Luettu 12.8.2026].
  • Koljonen, S., Kurhinen, J., Vehanen, T., Van Ooik, T., Rankila, M., Sarnola, T., Rannikko, L., Ruotsalainen, H., Linjama, T., Haakana, H. & Ilmonen, J. (2021). Kalatien tai luonnonmukaisen ohitusuoman tilaajana toimiminen: Kokemuksia ja vinkkejä käytännöistä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 32/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
  • Koljonen, S., Koski, A., Leinonen, K., Haapala, A., Jormola, J., Menna, T., Tapaninen, M. Vähänäkki, P. & Syrjänen, J. (2022). Luonnonmukainen elinympäristö ekologisena kompensaationa virtavesissä – Imatran kaupunkipuron suunnittelu, toteutus ja seuranta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 / 2022.
  • Lappeenrannan kaupunki. Hulevedet. [Luettu 12.8.2026]
  • Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö. Sadepuutarha. [Luettu 2.9.2026]
  • Riikonen, A. (2025). Hulevedet, kasvit ja ilmastonmuutos. Sitowise Oy.
  • Sarres, K. (2014). Rakennetut kosteikot hoitavat taajamavesistöjä. Vesistökunnostusverkoston uutiskirje 4.12.2014. [Luettu 12.8.2026]
  • Sillanpää, N. (2025). Luontopohjaisten hulevesiratkaisujen periaatteet. Sitowise Oy.
  • Sillanpää, N. & Vilminko, H. (2025). Valuma-aluelähtöinen hulevesisuunnittelu. Sitowise Oy.
  • Sundvall, E. (2017). Monimuotoisen kosteikon suunnittelu ja rahoitus – Lahdenpohjan tila. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma.
  • Suomen luonnonsuojeluliitto. Neljä keinoa virtojen vapauttamiseksi. [Luettu 26.8.2026]
  • Vesi.fi. Kalatiet. [Luettu 26.8.2026]
  • Vesi.fi. Luonnonmukaiset ohitusuomat, kalatiet ja padot. [Luettu 26.8.2026]
  • Vilminko, H., Rautarinta E-R. & Juurikas, J. (2025). Hulevesien hallinta ja luonnon monimuotoisuus – luontopohjaiset ratkaisut käytännössä. Sitowise Oy.