Suomen vesistöt tarvitsevat apuamme
Miksi vesistöjen tila on heikentynyt? Voiko kuka tahansa tehdä asialle jotain? Lue, miten suomalaisia vesistöjä on mahdollista parantaa.
Kuka tahansa voi parantaa vesistöjen tilaa
Suomen vesistöjä on muutettu monin tavoin ihmisen tarpeisiin. Järviä ja lampia on kuivattu, täytetty ja pengerretty. Jokia on ruopattu ja suoristettu, koskia muutettu vesivoiman tuotantoon ja puroja perattu esimerkiksi tukinuittoa varten.
Suomalaisista vesistöistä luonnontilaisia on enää pieni osa. Vesien tila on yleisesti katsottuna heikentynyt. Erityisesti jokien patoaminen ja vesivoiman rakentaminen ovat muuttaneet virtavesien luonnollista kulkua.
Juurusjärvi, Kärsämäki. Kuva: Holtti Hakonen
Esimerkiksi ähes kaikkiin Itämereen laskeviin jokiin on rakennettu voimalaitokset. Voimalaitos estää virtakutuisten vaelluskalojen, kuten taimenien, pääsyn kutupaikoilleen Itämereen sekä sisävesiin laskevissa virtavesissä. Vaelluskalat voivat nimittäin lisääntyä vain vapaissa joissa, tai joidenkin jokien vapailla alajuoksuilla.
Vesistöjen tilaan vaikuttaa myös valuma-alueelta tuleva kuormitus. Ravinteet lisäävät vesistöjen rehevöitymistä, ja humus voi tummentaa vettä. Muutokset vaikuttavat vesiluontoon, mutta myös vesistöjen virkistyskäyttöön, kuten uimiseen ja kalastukseen.
Kunnostustarve huomataan usein ensimmäisenä paikallisesti
Esimerkiksi veden samentuminen, runsas kasvillisuus tai muutokset kalastossa voivat herättää huolen lähivesistön tilasta. Vesistön kunnostus lähteekin usein liikkeelle paikallisten asukkaiden ja muiden toimijoiden aktiivisuudesta. Kunnostukseen kannattaa koota mukaan eri tahoja, sillä vesistön tilan parantaminen vaatii yleensä pitkäjänteistä yhteistyötä.
Esimerkkejä vesistön kunnostustoimenpiteistä
- vesikasvillisuuden poisto
- hoitokalastus
- ilmastus
- ruoppaus
- vedenpinnan nosto
- virtavesien muokkaus luonnontilaisempaan muotoon
- vaelluskalojen (monet lohikalat) vaellusesteiden poisto
- maatalouden ja metsätalouden vesiensuojelurakenteiden (suojavyöhykkeet, kosteikot, pohjapadot, laskeutusaltaat) toteuttaminen
Pieniä ennallistamistoimia voidaan tehdä ihmistyönä vaikka talkoilla, mutta isoilla alueilla tarvitaan konetyötä. Vaikka kunnostushanke lähtee liikkeelle paikallisista asukkaista, on asiantuntijoiden osaamista hyvä hyödyntää matkan varrella. Yhteistyössä on voimaa!
Vesien tilasta huolehtiminen on yhteistä työtä
Suomen sisävesiin kuuluvat esimerkiksi järvet, lammet, joet ja purot. Vesistöihin kuuluvat myös ihmisen rakentamat vesialueet, kuten tekojärvet ja kanavat. Vesistön määritelmä on tärkeä myös kunnostuksessa, sillä osa toimenpiteistä voi edellyttää vesilain mukaista lupaa.
Vesienhoidon tavoitteena on parantaa heikentyneiden vesistöjen tilaa ja estää hyvässä tilassa olevien vesistöjen tilan heikkeneminen. Tavoitteena on, että vesistöjen tila on vähintään hyvä.
Myös pienvesien, kuten lähteiden, purojen, norojen ja pienten lampien, luontoarvoja suojellaan. Pienvedet kuuluvat metsälain 10 § tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Esimerkiksi metsätöissä luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset pienvedet sekä niiden erityispiirteet on otettava huomioon.
Vesien tilasta huolehtiminen on yhteistä työtä. Suunnitteluun osallistuu viranomaisten lisäksi esimerkiksi maan- ja vesialueiden omistajia, yrityksiä, yhdistyksiä ja paikallisia asukkaita. Myös jokainen meistä voi vaikuttaa oman lähivesistönsä tilaan.