Siirry sisältöön
Ennallista.fi

Näin ennallistat tai kunnostat lähteen

Toimenpiteet valitaan suunnitelman ja esiselvityksen mukaan. Huolehdi työn seurannasta ja palaa asettamiisi tavoitteisiin: miten työssä onnistuttiin?

Toimenpiteet ja niiden työohjeet

Tutustu myös purokunnostuksen työohjeisiin

Valmistele työmaa

Ennen ennallistamistöiden aloittamista työmaa valmistellaan ennallistamissuunnitelman mukaisesti. Maastoon merkitään tarvittaessa esimerkiksi:

  • koneiden ja työntekijöiden kulkureitit
  • täytettävät ja mahdollisesti raivattavat ojat
  • patojen ja vedenohjauksen paikat
  • lähteiköt sekä muut herkät tai upottavat alueet, joita tulee varoa.

Jos työmaalle tarvitaan muualta tuotavaa maa-ainesta, sille suunnitellaan sopiva varastointipaikka. Ennen töiden aloittamista tarkistetaan, että tarvittavat materiaalit ja työvälineet ovat saatavilla. Jos esimerkiksi patojen rakentamisessa tarvitaan vahvikemateriaaleja, niiden toimittamisesta sovitaan urakoitsijan kanssa etukäteen.

Jos ennallistamiskohde sijaitsee lähellä asutusta, polkuja tai muita kulkureittejä, alueelle on hyvä tuoda tiedote. Siinä voidaan kertoa ennallistamistöistä, niiden aikataulusta ja hankkeesta vastaavista tahoista.

Muistuta urakoitsijaa erityisestä varovaisuudesta

Pohjavesivaikutteisilla alueilla maaperä voi olla hyvin märkää ja upottavaa. Tämä vaikeuttaa työkoneiden liikkumista ja voi aiheuttaa myös työturvallisuusriskejä. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei alueelle synny tarpeettomia ajouria. Syntyneitä uria korjataan ja tasoitetaan tarvittaessa.

Koneita ja työvälineitä ei tankata varsinaisella lähdealueella. Näin vähennetään öljypäästöjen ja pohjaveden pilaantumisen riskiä.

Muista nämä ennen toteutuksen aloittamista

  • Hae hyväksyntä suunnitelmalle (lupa- ja valvontavirasto ja maanomistaja) 
  • Tee maanomistajan kanssa sopimus lähteikön ennallistamisesta
  • Tee ilmoitus lähteikön ennallistamisesta (lupa- ja valvontavirasto ja läheisten naapurikiinteistöjen omistajat) 
  • Hae lausuntopyyntö kalatalousviranomaiselta, mikäli ennallistaminen vaikuttaa kalaston elinolosuhteisiin (elinvoimakeskus) 
  • Hae poikkeamislupa yksityisen luonnonsuojelualueen perustamispäätöksestä (elinvoimakeskus) 
  • Pyydä yksityistien käyttölupa (tiekunta) 
  • Hae lupa muiden kiinteistöjen kautta kulkemiselle (kiinteistöjen maanomistajat) 
  • Tee ilmoitus metsälakikohteilla toimimisesta (Suomen metsäkeskus) 
  • Tee etsänkäyttöilmoitus ojalinjaraivauksessa syntyvästä myyntipuusta (Suomen metsäkeskus) 
  • Tee ilmoitus 1-luokan pohjavesialueella toimimisesta, jos alueella on merkittävää yhdyskunnan pohjavedenottoa (paikallinen vesiyhtiö) 

Suunnittele myös seuranta

Ennallistamisen seurannan tarkoituksena on selvittää, toimivatko tehdyt ratkaisut suunnitellusti ja saavutetaanko ennallistamiselle asetetut tavoitteet. Seuranta auttaa myös kehittämään ennallistamismenetelmiä ja lisää tietoa lähteikköjen ennallistamisesta.

Seuranta voidaan jakaa kahteen osaan:

  • Hoitoseuranta: tarkista, onnistuivatko ennallistamistoimet teknisesti.
  • Vaikuttavuusseuranta: selvitä, ovatko lähteikön hydrologia, elinympäristö ja lajisto kehittyneet tavoitteiden mukaisesti.

Toimi näin

  • Suunnittele seuranta tavoitteiden pohjalta

    Valitse seurantamenetelmät sen mukaan, mitä ennallistamisella tavoitellaan. Kaikkea mahdollista ei tarvitse seurata. Näin seuranta pysyy tarkoituksenmukaisena ja kustannustehokkaana.

  • Perusta seuranta niin, että se voidaan toistaa

    Merkitse seurantapaikat ja -pisteet tarkasti maastoon. Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan pysyviä maamerkkejä tai merkitse pisteet esimerkiksi maastoon asetettavilla paaluilla.

    Kirjaa seurantasuunnitelmaan seurantapisteiden tarkat sijainnit, käytettävät seurantamenetelmät, milloin seuranta tehdään ja kuinka usein seuranta on tarkoitus toistaa.

    Pyri tekemään ensimmäinen seuranta ja myöhemmät toistot samaan vuodenaikaan. Menetelmästä riippuen kesä on usein sopivin ajankohta.

  • Tee hoitoseuranta ennallistamista seuraavalla maastokaudella

    Tarkista ensin, ovatko tehdyt ennallistamistoimet toimineet teknisesti suunnitellulla tavalla. Tarkista esimerkiksi:
    Pitävätkö padot?
    Ovatko ojien täytöt onnistuneet?
    Ohjautuvatko vedet oikeaan paikkaan?
    Tarvitaanko uusia ohjausuomia?
    Pitääkö pintavalleja korottaa tai muita rakenteita korjata?

    Jos huomaat korjaustarpeita, toteuta tarvittavat korjaukset ja toista hoitoseuranta. Laajoilla tai teknisesti vaativilla kohteilla seurantaa voi olla tarpeen jatkaa useampana vuonna.

  • Seuraa ennallistamisen ekologisia vaikutuksia

    Kun tekninen toteutus on kunnossa, jatka seurantaa seurantasuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on selvittää, tapahtuuko lähteikössä niitä muutoksia, joita ennallistamisella tavoiteltiin.

    Valitse menetelmät tavoitteen perusteella. Esimerkiksi:

    Pohjaveden pinnan nostaminen
    Seuraa vedenpinnan korkeutta ja sitä, laajenevatko lähteiset alueet. Muista, että pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee myös luonnostaan.

    Lähdevedenpinnan nosto
    Seuraa vedenpinnan korkeutta esimerkiksi mittapadoilla, tai seuraamalla pohjaveden pintaa. Voit käyttää myös kasvillisuuslinjoja, kasvillisuusruutuja tai valokuvaseurantaa.

    Lähteisen alueen laajentaminen
    Seuraa muutoksia esimerkiksi kasvillisuusruuduilla, -linjoilla tai dronekuvilla.

    Lähdelajiston elinolosuhteiden tai monimuotoisuuden parantaminen
    Seuraa edustavaa osaa lähteikön lajistosta esimerkiksi kasvillisuusruuduilla, kasvillisuuslinjoilla tai hyönteispyydyksillä.

    Uomien palautuminen
    Seuraa uudelleen vesitettyjen tai aiemmin ojaksi perattujen uomien vesittymistä ja luonnontilaistumista esimerkiksi dronekuvilla ja kasvillisuuslinjoilla.

    Pinta- ja pohjaveden erottaminen
    Jos ennallistamisen tavoitteena on vähentää pintaveden osuutta lähteikössä, muutoksia voidaan selvittää tarvittaessa esimerkiksi veden vedyn ja hapen stabiilien isotooppien avulla tai lämpötilaseurannalla.

    Sammalsiirrot ja vieraslajien poisto
    Seuraa toimenpiteiden onnistumista kyseiselle lajille ja kohteelle soveltuvalla menetelmällä.

    Pohjavesialueilla kannattaa lisäksi selvittää, voidaanko olemassa olevaa pohjaveden seurantatietoa hyödyntää ennallistamisen seurannassa. Myös maanomistajien havainnot voivat antaa hyödyllistä lisätietoa.

  • Toista seurantaa riittävän pitkään

    Toista seurannat seurantasuunnitelman mukaisesti. Sopiva seurantaväli on menetelmästä ja kohteesta riippuen usein 3–5 vuotta. Jatka seurantaa mahdollisuuksien mukaan vähintään 10 vuotta ennallistamisen jälkeen.

    Tee seurantakerrat mahdollisimman samaan vuodenaikaan, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia.

  • Tallenna tiedot niin, että ne löytyvät myös tulevaisuudessa

    Seurannan hyöty menetetään, jos aineistoa ei myöhemmin löydetä. Huolehdi siksi jo seurannan alussa, että suunnitelmat, tulokset ja valokuvat tallennetaan sovittuihin paikkoihin.

    Huolehdi, että myös eri vuosina syntyvät seuranta-aineistot voidaan yhdistää alkuperäiseen suunnitelmaan ja aikaisempiin seurantakertoihin.

Seurannan tavoitteena ei ole kerätä mahdollisimman paljon tietoa. Seuraa niitä muutoksia, joiden avulla voidaan vastata olennaiseen kysymykseen: saavutettiinko ennallistamiselle asetetut tavoitteet?

Mistä tiedän onnistuneeni?

Ekologisten vaikutusten ilmeneminen ei tapahdu nopeasti, vaan seurantaa tulisi tehdä jopa kymmenen vuotta toimenpiteiden jälkeen.

Valitse tavoitteesi

  • Lähteikön vedenpinta nousee ja kuivuneita reuna-alueita peittyy uudelleen lähdeveteen.
  • Lähdevaikutteisen alueen pinta-ala kasvaa.
  • Lähdelajiston peittävyys kasvaa.

  • Pintaveden pääsy ja sekoittuminen lähteikköön vähenee tai loppuu.
  • Lähdeveden osuus lähteikössä kasvaa.
  • Vedenlaadun ja lämpötilan vaihtelu tasaantuu.

  • Lähdeveden peittämä pinta-ala kasvaa.
  • Lähdelajiston peittämä alue laajenee esimerkiksi lähteikön reunoilla.
  • Pohjaveden purkautuminen ojaan vähenee tai loppuu.

  • Lähdevesi palautuu alkuperäiseen uomaan.
  • Lähdelajisto siirtyy tai siirretään uudelleenvesitettyyn uomaan ja säilyy siellä.
  • Lähdevaikutteisen uoman rakenteellinen monimuotoisuus lisääntyy.

  • Lähteikölle palautuu tai muodostuu tihkupintoja, hetteikköjä, puroja, noroja tai allikoita.
  • Lahopuun määrä kasvaa.
  • Lähdelajiston peittävyys kasvaa.

  • Uoman mutkittelevuus lisääntyy.
  • Veden virtausnopeuden ja syvyyden vaihtelu lisääntyy.
  • Lahopuun määrä kasvaa.
  • Lähdelajiston peittävyys kasvaa.

  • Lajin peittävyys tai yksilömäärä kasvaa.
  • Laji leviää lähteikön osiin, joilla sitä ei aiemmin esiintynyt.