Tutustu suomalaisiin maatiaisrotuihin
Suomalaisia alkuperäisrotuja arvostetaan ympäri maailman, sillä niiden ominaisuudet ovat hyvin ainutlaatuisia. Ne ovat tärkeä osa kulttuuri- ja taloushistoriaamme ja ansaitsevat tulla säilytetyksi osana kulttuuriperintöämme.
Tutustu ja ihastu alkuperäisrotuisiin eläimiimme
Alkuperäisrodut ovat syntyneet Suomessa varhaisessa kotieläinkasvatuksessa käytettyjen ja paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneiden kotieläinrotujen pohjalta. Niitä kutsutaan usein myös maatiaisroduiksi. Ne kehitettiin aikanaan omavaraistalouteen ja pienviljelykseen.
Tarvitsemme kotieläintuotannossa syrjäytymässä olevien alkuperäisrotujen erityisominaisuuksia ja niiden geenivaroja, sillä tuotanto-olosuhteet muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Geneettisesti erilaisten rotujen ylläpitäminen myös mahdollistaa uusien rotujen kehittämisen ja risteytyselinvoiman hyödyntämisen silloin, kun pyritään parantamaan eläinten terveyttä ja hedelmällisyyttä.
Lampaat
Suomalaisia alkuperäisrotuisia lampaita on suomen-, kainuunharmas- ja ahvenanmaanlammas.
Suomenlampaalla on poikkeuksellisia hedelmällisyys- ja emo-ominaisuuksia. Suomenlammas onkin tärkeä geenivara koko globaalille lammastaloudelle. Suomenlampaan vuonuekoko eli syntyneiden karitsoiden lukumäärä on yksi maailman lammasrotujen korkeimmista. Lammas tulee normaalisti kiimaan syksyisin, mutta suomenlammas ja kainuunharmas voivat tiinehtyä muinakin vuodenaikoina. Tällä on huomattava taloudellinen vaikutus lammastalouden kannattavuuteen.
Lammasrotujemme villaa kuvataan ensiluokkaiseksi ja käsityöteollisuuteen erinomaisesti sopivaksi raaka-aineeksi. Tämän lisäksi alkuperäislampaistamme saa laadukkaita, erivärisiä taljoja.
Ahvenanmaanlammas. Kuva: Suomen lammasyhdistys Ry
Suomenlampaita nauttimassa kukista.
Naudat
Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan maidolla on keskimäärin erinomaiset juustoutumisominaisuudet.
- Juustoutumistutkimuksissa on havaittu, että itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan maito juoksettuu paremmin kuin valtarotuisten lehmien maito. Siksi se soveltuu myös paremmin juuston valmistukseen.
- Alkuperäisrotujen maito juustoutuu nopeammin ja juoksettuma on kiinteämpi kuin ayrshirellä ja holsteinilla.
- Näitä tuloksia voi osittain selittää se, että alkuperäisroduilla esiintyy yleisesti kappa-kaseiinin B-geenimuoto, jolla on yhteys maidon hyvään prosessointilaatuun.
Alkuperäisrotujen maidosta on todettu myös muita hyviä laatuominaisuuksia.
- Alustavissa tutkimuksissa on havaittu, että alkuperäiskarjojen maito sisältää yhteensä enemmän ravitsemuksellisesti hyviä rasvahappoja, kuin valtarotujen maito.
- Tutkimuksessa itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan maidon omega-3- ja omega-6-rasvahappojen suhde vastasi suosituksia paremmin kuin valtarotujen maidossa.
- Lisäksi itä- ja länsisuomenkarjan maidosta on löydetty korkeita oligosakkaridipitoisuuksia. Bioaktiiviset oligosakkaridit ovat laaja joukko hiilihydraatteja, jotka toimivat ihmisen suolistossa probiootteina ja edistävät immuunijärjestelmämme toimintaa.
Myös alkuperäiskarjan liha on osoittautunut laadukkaaksi ja mureaksi. Lisäksi sen on osoitettu alustavissa tutkimuksissa sisältävän enemmän hyviä ja pehmeitä moni- ja kertatyydyttämättömiä rasvoja, kuin vertailtuna olleiden analysoitujen ayrshire-, holstein- ja aberdeen angus -lihanäytteiden lihan.
Suomenkarjaa. Kuvaaja: Mervi Honkatukia
Suomenvuohi
Suomenvuohi on yleisin vuohirotumme. Vuohi on luonteeltaan seurallinen, se kiintyy hoitajaansa samoin kuin uskollinen koira. Se on älykäs, nokkela ja utelias eläin. Vuohi ei välttämättä tarvitse laumaa ympärilleen kuten lammas, vaan se voi olla perheen ainoa lemmikki tai maidontuottaja. Silloin vuohi tarvitsee kuitenkin paljon ihmisten huomiota, ellei sillä ole seuranaan esimerkiksi kissaa tai kania.
Perheessä vuohi toimii erinomaisena ”kasvattajana” – lapset oppivat vuohen avulla luonnosta sekä eläinten lisääntymisestä ja maidon tuotannosta. Vuohi on ystävällinen seuralainen lapsille, ja keväällä pienet kilit valloittavat koko perheen tempuillaan.
Vuohi on taloudellinen maidontuottaja, siksi sitä onkin aikoinaan kutsuttu ”köyhän miehen lehmäksi”. Se pärjää siellä, missä laitumet eivät riitä lehmälle. Vuohi on kätevän kokonsa vuoksi sopiva maallemuuttajan tai osa-aikaviljelijän kotieläimeksi. Jos vuohi hankitaan maidontuottajaksi, on varattava aikaa aamu- ja iltalypsyyn. Vuohen lypsäminen käsin käy yleensä helposti, koska vuohi tuottaa kerrallaan vähemmän maitoa kuin lehmä. Lisäksi vuohi on yhteistyöhaluinen ja pienikokoinen. Yleensä lypsy tapahtuukin lypsyhyllyllä tai -pöydällä.
Suomenhevonen
Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Se lukeutuu niin sanottuihin yleishevosrotuihin. Nykyaikainen suomenhevonen on jalostustyön tuloksena kehittynyt sellaiseksi, että se on tyypiltään kevyempi ja sopusuhtaisempi kuin monet muut alkuperäisrodut. Silti se on myös lihaksikas ja rakenteeltaan kestävä hevonen. Erityistä suomenhevosessa on, että se sopii moniin käyttötarkoituksiin – tämä ominaispiirre tekee siitä ainutlaatuisen rodun.
Suomenhevosta jalostetaan neljälle eri jalostussuunnalle: juoksija-, ratsu-, pien- ja työhevoseksi. Rodun ominaisuudet ja mukautuva luonne tekevät siitä hevosen, joka sopii useisiin hevosurheilun ja -harrastuksen lajeihin sekä hevosmatkailuun ja hyvinvointipalveluihin.
Suomenhevonen on säilynyt terveenä ja hedelmällisenä rotuna. Siitä sanotaan, että se on eri tehtävissään varma ja erilaisiin olosuhteisiin sopeutuvainen. Se myös kestää kylmiä olosuhteita hyvin, sillä suomenhevosella on tiheämpi karvapeite ja paksumpi ihonalainen rasvakerros kuin lämminverisillä hevosilla.
Kauko Tuominen, Tähdenpiirto-hevonen, Sysmä
Maatiaiskana
- Maatiaiskana on elinvoimainen ja pitkäikäinen (se elää yleensä 5-7-vuotiaaksi, Suomen ennätys on 21 vuotta)
- Maatiaiskana on kylmänkestävä
- Sen taudinvastustuskyvyn arvellaan olevan parempi kuin nykyjalosteilla, mutta asiaa ei ole tutkittu
- Maatiaiskana on vaatimaton. Sille riittävät kotoinen viljaan perustuva ravinto ja perinteisen kuivikelattiakanalan olosuhteet.
- Maatiaiskanalla ovat luontaiset vaistotoiminnot tallella (haudontavietti, jälkeläistenhoito, ravinnonhaku)
Maatiaiskana. Kuva: Timo Komulainen
Kuva: Timo Komulainen
Pohjolan tumma mehiläinen
Tummien mehiläisten hoito on ehkä hivenen haastavampaa kuin muiden rotujen johtuen niiden energisyydestä ja liikkuvuudesta. Samalla ne ovat kuitenkin pääsääntöisesti erittäin säyseitä.
Pohjoismaisen tumman mehiläisen kasvattamisessa pääpaino ei ole hunajan tuottamisessa, koska puhtaat rodut eivät aina pysty samanlaisiin tuotantomääriin kuin tuotantomehiläiset. Pölytystyötä ne kuitenkin tekevät siinä missä muutkin mehiläiset. Myös pienten ja hajanaisten mesilähteiden hyödyntämisessä ne ovat tehokkaita ja kanervahunajan keräämisessä mestareita. Tärkeäksi katsottu tarkoitus on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.
Miksi alkuperäisrodut ovat tärkeitä?
Kotimaisilla alkuperäisroduilla on useita ainutlaatuisia ominaisuuksia, joilla voit edistää tilasi tuotannon kannattavuutta ja tuotteistamista. Suomalaiset alkuperäisrodut ovat myös käyttötarkoitukseltaan monimuotoisia, mikä on perusedellytys rotujen jalostuksessa. Esimerkiksi monipuolinen suomenhevonen soveltuu ravuriksi, ratsuksi ja työhevoseksi. Se onkin yksi maailman monipuolisimmista hevosroduista. Alkuperäisrotuiset lampaat taas ovat erinomaisia laiduntajia esimerkiksi perinnebiotoopeilla, sillä ne ovat kevyitä, kestäviä ja syövät mielellään monenlaisia heinäkasveja ja vesakkoa.
- Alkuperäisten nauta- ja lammasrotujen koettiin sopivan tilalle tavanomaisiksi maidon- ja lihantuottajiksi pitkälle jalostettujen kansainvälisten rotujen oheen.
- Niiden koettiin sopivan monituotantomaatiloilla erikoisrooleihin, kuten erikoisraaka-aineiden tuottajiksi, maisemanhoitajiksi ja hoivapalveluihin sekä osaksi maatilamatkailutoimintaa.
- Alkuperäisrotuja kasvattavat myös perehtyneet sivutoimi- ja harrasteviljelijät.
Perinteisessä maalaismaisemassa laiduntavat alkuperäisrodut kiinnittävät monen matkailijan huomion. Moni on kiinnostunut alkuperäisrotujen historiasta ja siitä, millaisia poikkeavia ominaisuuksia näillä usein persoonallisilla eläimillä on. Matkailuyritykselle alkuperäisrotuiset eläimet ovat siis yksi arvoa tuottava tekijä lisää yrityksen markkinointiin ja luontoarvoihin.
Näin aloitat alkuperäisrotujen kasvattamisen
Jos alkuperäisrodun kasvattaminen kiinnostaa, tutustu aluksi eläimiin alkuperäisrotujamme kasvattavilla tiloilla. Näin saat alustavaa tietoa sekä eläinrodusta että eläinten kasvattamisesta. Perehdy sen jälkeen huolellisesti siihen, mitä kaikkea sinun on eläinten kasvattajana huomioitava toiminnassasi, ja miten varmistat eläinten hyvinvoinnin tilallasi.
Suunnittele ainakin seuraavia asioita:
- Missä kasvatat eläimiä? Onko eläimillä mahdollisuus toteuttaa lajin mukaista käyttäytymistään?
- Miten hoidat eläinten ruokinnan, veden saannin ja lannan käsittelyn?
- Miten huolehdit eläinten terveydestä? Onko sinulla riittävä tietämys eläimen perusterveydestä ja -sairauksista?
- Mistä tai keneltä saat ammatillista tukea ja apua eläinten hoitoon ja pitoon?
Huomioi, että alkuperäisrotuiset eläimet ovat erityisen tarkkaavaisia ja kekseliäitä persoonia. Näin ollen ne vaativat hoitajaltaan välillä hieman enemmän kärsivällisyyttä ja huumoria kuin tuotantorodut, mutta antavat kasvattajalleen paljon myös takaisin.
Mistä hankin eläimen?
Voit hankkia eläimiä suoraan toisilta tiloilta tai ottaa yhteyttä neuvonta- ja jalostusjärjestöjen asiantuntijoihin. Faba-osuuskunnalla on verkkosivustollaan päivitetty lista myynnissä olevista itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan elämistä. Alkuperäisten nautarotuen osalta kysymykseen voi tulla myös alkioiden siirto vastaanottajalehmiin ja -hiehoihin.
Tutustu Faba-osuuskuntaan Faba.fi-sivustolla
Luonnonvarakeskus koordinoi suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelmaa, johon voit liittyä täyttämällä nettilomakkeen. Maatiaiskanat ja -kukot tai haudontaan hankittavat maatiaiskanan munat sinun on hankittava säilytysohjelmaan kuuluvalta säilyttäjältä. Sosiaalisessa mediassa toimii aktiivisia alkuperäisrotuihin keskittyneitä ryhmiä.
Tutustu suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelmaan (Luke.fi)
Alan jalostusjärjestöt edistävät monimuotoisuuden ylläpitoa jalostusohjelmillaan ja eläinrekistereillään. Länsisuomenkarjan jalostuksessa hyödynnetään lähitulevaisuudessa genomiseen valintaan perustuvaa ohjelmaa. Alkuperäisrotujen jalostus ja niiden monimuotoisuuden vaaliminen vaativat kasvattajalta myös omaa aktiivista innostusta ja kiinnostusta. Maatiaisrotujen jalostus ei ole niin ”automatisoitua” kuin valtarotujen.
Hae kasvattamiseen tukea
Alkuperäisrotujen kasvatukseen on mahdollista saada erillistä tukea rahoituskaudella 2023–2027. Alkuperäisrotujen kasvatusta koskevan ympäristösopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se ELY-keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus sijaitsee. Voit saada tukea puhdasrotuisista alkuperäisrodun eläimistä, joita kasvatat alkuperäisrodun lisäystarkoituksessa, jotta rodun geenit siirtyvät seuraavaan sukupolveen.
Lisätietoa tuesta saat alueesi ELY-keskuksesta ja kunnan maaseututoimistosta. Etsi oman alueesi ELY-keskuksen ja kunnan yhteystiedot Ruokaviraston sivuilta.
Ruokaviraston yhteystiedot