Siirry sisältöön
Ennallista.fi

Mitä hyötyä kosteikoista on maatilalle?

Kosteikkojen avulla hallitset tilasi vesiä, vähennät tulvien haittoja ja saat vaikeasti viljeltävät pellot hyötykäyttöön. Lisäksi turvaat vesistöjemme ja Itämeren puhtautta ja autat tilallasi työskenteleviä pölyttäjiä.

Ylhäältä kuvattu kosteikko, keskellä kulkee huoltotie. Alue on pääosin veden peitossa, pieniä ruohoisia alueita on vedenpinnan yläpuolella.
Kuvaaja: Holtti Hakonen, Suomen riistakeskus

Turvaat puhtaat vesistöt kaikille

Mitä puhtaampaa vettä maatilaltasi virtaa eteenpäin, sitä paremmassa kunnossa ovat alavirran purot, joet ja järvet sekä Itämeri. Jokainen pelto, oja ja kosteikko on osa kokonaisuutta.

Hyödynnä huonosti tuottava pelto

Joidenkin märkien peltojen salaojittaminen ei kannata. Silloin voi olla hyödyllistä kaapia märän pellon ruokamulta talteen, nostaa sillä tuottavamman pellon pintaa ja tehdä märästä pellosta kosteikko tai tulvatasanne. Kosteikon teko ja viereisen pellon pinnan nosto ei välttämättä ole kalliimpaa kuin hankalan alueen salaojitus. Tilasi pitkäaikaisen kannattavuuden näkökulmasta kosteikon tekeminen voi olla jopa parempi ratkaisu.

Lopputuloksena on hyvää peltoa, josta saat satoja ja tuloja sekä vieressä oleva kosteikko. Laita salaojat, siemenet ja lannoitteet sinne, missä ne tuottavat!

Hallitse tulvintaa pelto-ojilla

Hyvien viljelypeltojen välisiä ojia voi muokata tulvatasanteiksi. Tulvatasanne leventää ojaa, mutta ojalinja pysyy samana. Tällöin viljeltävä ala ei merkittävästi muutu.

Tulvatasanteen hyötyjä:

  • Tulva-aikana ojaan mahtuu enemmän vettä.
  • Ojauoman loivaan luiskaan kasvaa kasvillisuutta, joka sitoo penkkojen maata paremmin ja oja ei liety.
  • Alivesiuomassa eli ojan kapeassa pohjauomassa vesi virtaa paremmin, jolloin ojaa ei tarvitse perata niin usein.
  • Kaivumaista saat täyttömaata peltojesi notkoihin..

Hallitse isompia tulvia kosteikoilla

Kevättulvien ja rankkasateiden aikaan kosteikot tasaavat veden virtausta. Kosteikot toimivat tulvavesien välivarastoina ja viivyttävät vettä valuma-alueilla. Niiden ansiosta alavirrassa tulvii vähemmän, koska vesi valuu sinne pikkuhiljaa. Kun lumet ovat sulaneet tai sateet lakanneet, kosteikon vesi alkaa laskea ja samalla siitä riittää vettä alavirtaan pitkäksi aikaa. 

Varmista veden riittävyys tilallasi

Kosteikot ovat luonnon omia vesivarastoja. Niissä on vettä silloinkin, kun pelto- ja metsäojat kuivuvat, jolloin pellot kuivuvat liikaa. Kosteikolta voit saada kasteluvettä pellolle ja puutarhaan. 

Pölyttäjille, erityisesti mehiläisille, vesilähde lähellä pesää on elintärkeä. Kosteikko on juomapaikka myös luonnoneläimille.

Miten tunnistat sopivan paikan kosteikoille?

Kun keväällä kierrät peltoja ja katsot, koska pääset toukotöihin, tarkastele tilasi luontaisesti kosteita alueita ja ojanvarsia. Merkitse ne suunnittelua varten esimerkiksi kartalle muistiin.

Vesienhallinta on tärkeää erityisesti tiloilla, joilla on 

  • yksivuotisten kasvien viljelyä
  • kaltevia peltoja
  • eroosioherkkiä maalajeja 
  • tai suuria yhtenäisiä peltolohkoja.

Maatilojen kosteikkoja ovat

  • rehevät ja osin umpeenkasvaneet luonnonvedet
  • padottu tai kaivamalla rakennettu kosteikko
  • piiri-, sarka- ja valtaojat (varsinkin jos ne ovat kasvillisuuden peittämiä tai niihin on tehty levennyksiä ja tulvatasanteita)
  • tulvaniityt
  • lammikot, joissa vesi seisoo keväällä tai sateiden jälkeen
  • laidunnetut ranta-alueet.

Pohdi mahdollisuuksia kosteikon tai tulvatasanteen perustamiseen ainakin seuraavista paikoista: 

Voiko notkoon padota vettä ja perustaa kosteikon? 
Voiko pintamaan kaapia talteen ja tehdä tulvatasanteen tai kosteikon?
Voiko pellon pintaa nostaa ja viljelyä parantaa tuomalla lisämaata? 
Onko jossain painuma mihin tarvitaan lisämaata? Onko kohtaa, mistä maan saa otettua siten, että samalla saadaan kosteikko tai tulvatasanne?

Voiko uoman perata uudella tavalla? Sopisiko paikalle tulvatasanne ja sopiviin kohtiin syvempi laskeutusallas kiintoaineelle? Onko lähipelloilla painumia missä täyttömaa parantaisi viljelyä?

Voiko peltojen ja metsien ojavesiä ohjata kiertämään kuoppien kautta? 
Voiko uomaa avata siten, että tulvavesi pääsee virtaamaan altaille?

Voiko alueelle ohjata vesiä pintavalutukseen uudella ojalla tai putkella?
Voiko rantaan tehdä matalan padon, jolla tulvavesiä voi pitää alueella puhdistumassa?
Sopiiko alue laidunnukseen? Kevään ja kesän tulvitettuna olevat rantaniityt tai tulvaniityt ovat usein hyviä loppukesän ja syksyn laidunalueita. Laidunnus on paras tapa hoitaa kosteikkojen tulva-alueita ja rantoja.

Turvepellot

Märkyyden takia vaikeasti viljeltävät ja heikosti tuottavat turvepellot voi saada uuteen käyttöön, kun pellon pohjavedenpintaa nostetaan. Tätä kutsutaan pellon vettämiseksi. Toteuttamistapa riippuu siitä, muutetaanko turvepelto kosteikoksi vai suon kaltaiseksi alueeksi. 

Vesi ei tunne tilarajoja, joten peltojesi kuivatusvesien paras puhdistumispaikka saattaa sijaita naapurin mailla. Tilojen välinen yhteistyö on avain siihen, että voitte kylätasolla tarkastella sitä, miten kunnostaa kosteikkoja, toteuttaa tulvatasanteita ja kirkastaa vesiä valuma-alueilla.