Siirry sisältöön
Ennallista.fi
Työohje

Puiden ja pensaiden raivaus perinneympäristössä

Puuston poiston tavoitteena on valoisuuden lisääminen. Yleensä puustosta poistetaan lähinnä varjostavia kuusia.

Voit raivata puuston ja pensaikon valtaaman alueen joko kerralla tai useamman vuoden aikana. Huomioi, että lintujen rauhoitettu pesimäaika on vuosittain 1.4.–31.7.

Kertaraivauksen jälkeinen ravinnepurkaus sekä valon lisääntyminen saavat helposti ongelmakasvit rehottamaan, joten raivaus kannattaa tehdä vaiheittain. Aloita alueen hoito heti raivausten jälkeen.

  • Poista umpeutuneilta niityiltä kuuset. 
  • Säästä lehtipuita. Erityisen tärkeitä ovat vanhat ja kookkaat puut sekä jalot lehtipuut, kuten tammi ja haavat.
  • Jätä pysty- ja maalahopuut.
  • Jos aiot hoitaa alueitta laiduntamalla, jätä puuryhmiä laiduneläinten suojaksi. 

Raivausvälineet ja niiden käyttökohteet

  • Moottorisaha – kookkaat puut
  • Raivaussaha – pienpuusto ja pensaat
  • Käsisaha/pensassakset/oksaleikkurit – tiheä katajikko
  • Traktori/mönkijä – laajojen ja tasaisten alueiden pensaiden poisto
  • Niittosilppuri/lautas- ja lieriöniittokone – ohuiden vesojen poisto
  • Käsin voi repiä nuoria puita, pensaita ja katajikkoa
  • Muita tarpeellisia välineitä: rautakanki, lapio, kuokka ja pensasleikkuri

Huomioi, että raivausveistä ja vesuria käytettäessä kannot jäävät helposti liian teräviksi, jolloin ne ovat haitaksi laiduneläimille.

Kerää raivausjäte pois mahdollisimman tarkasti. Älä kasaa raivaustähteitä arvokkaan niittykasvillisuuden päälle, vaan yksilajisempaan kohtaaan. Jos keräät raivausjätteen pois, tee se mahdollisimman pian raivauksen jälkeen. Tällöin happamoittava neulasjäte ei jää maahan lahoamaan, mikä tuottaa liikaa ravinteita maaperään.

Raivaustähteitä voi käyttää esimerkiksi hakkeena tai polttopuuna. Raivausjätteen voi myös polttaa esimerkiksi syksyllä, kun maa on kylmää ja kosteaa. Huomioi, että suojelualueella rauhoitusmääräykset ja muinaismuistoalueiden määräykset voivat rajoittaa raivausjätteen polttamista ja raivausvälineistön sekä -menetelmän valintaa.

Jätä riittävästi lahopuuta

Lahopuu on hyväksi perinnebiotoopin monimuotoisuudelle. Jos alueella on vähän lahopuuta, lisää sen määrää jättämällä isoja kantoja lahoamaan. Voit lisätä lahopuuta myös kaulaamisella. Voit kaulata yksittäisiä puita niin, että jätät ne lahoamaan pystyyn. Lahopuiksi sopivat haavat, lepät ja koivut.

Jos alueella on riittävästi lahopuuta tai aiot hoitaa aluetta niittämällä, poista kaadettujen puiden kannot. Jos kaadat jälkivesovia lehtipuita, kuten haapoja, kaulaaminen nopeuttaa kannon tuhoutumista, sillä pystyyn kuolleen kaulatun puun kantokin on kuollut eikä enää veso.

Poista kuolleet kannot jyrsimällä tai irti kiskomalla. Jos et poista kantoja, sahaa ne poikki mahdollisimman alhaalta, jotta ne eivät haittaa niittämistä, ja vesominen vähenee.