Siirry sisältöön
Ennallista.fi

Luonto on kuntien ja kaupunkien valttikortti

Luonnonhoito ja ennallistaminen eivät ole pelkkiä ympäristötekoja – ne ovat investointeja kuntalaisten hyvinvointiin ja kunnan elinvoimaan pitkälle tulevaisuuteen.

Konkreettiset teot luonnon hyväksi tehdään aina paikallisesti. Siksi kunnilla ja kaupungeilla on hyvät edellytykset luonnontilan parantamiseen.

Kuntien ja kaupunkien hallinnoimien viheralueiden pinta-ala on laaja. Lisäksi kunnilla ja kaupungeilla on henkilökuntaa, kalustoa ja muita resursseja jo valmiiksi käytettävissään. Konkreettisia tekoja luonnon hyväksi voidaan tehdä monella eri tasolla hallinnosta ja päätöksenteosta kaavoitukseen, viheralueiden hoitoon ja asukkaiden osallistamiseen.

Yhteisömaanomistajina kunnilla ja kaupungeilla on myös korostunut vastuu luonnon monimuotoisuuden suojelusta – samalla ne voivat toimia esimerkkeinä muille toimijoille.

Tampereen Kiovanpuisto. Etualalla istutuksia, taempana kaksi vehreää puuta ja kerrostaloja.
Kuvaaja: Emilia Pippola
Kauniisti kukkivia niittykasveja puiston reunalla.
Kuvaaja: Emilia Pippola

Elinvoimainen luonto on elinvoimaisen kunnan ja kaupungin perusta

Kun luonnon prosessit toimivat, ne tuottavat ”näkymättömiä” hyötyjä eli ekosysteemipalveluja, jotka tukevat kunnan taloutta, riskienhallintaa ja arjen palveluja.

  • Monimuotoinen luonto tarjoaa ravintokasvien satojen pölytystä, veden puhdistusta ja hiilen sidontaa.
  • Luonnonhoitoon ja ennallistamiseen menee rahaa, mutta monimuotoinen luonto maksaa itsensä takaisin. Arviolta noin puolet maailman BKT:sta perustuu luonnon toimintaan ja sen hyötyihin.
  • Luonnontuoteala on merkittävä Suomessa: marjojen, sienten ja yrttien ym. kokonaisliikevaihto oli noin 780 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Tiesitkö?

Monimuotoinen luonto parantaa huoltovarmuutta ja pienentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä esimerkiksi kaupunkiympäristöjen liiasta kuumuudesta.

Luonto tarjoaa valmiita ja edullisia ratkaisuja

Luontopohjaiset ratkaisut ovat kustannustehokkaita ja tuottavat monipuolisia hyötyjä. Ne vähentävät investointi‑ ja ylläpitokuluja ja parantavat palvelujen toimintakykyä.

  • Suot, niityt ja kosteikot suodattavat ravinteita ja vähentävät vesistökuormitusta. Ennallistaminen parantaa vesistöjen laatua.
  • Luonnonmukaiset viivytys- ja imeytysratkaisut (kosteikot, viherkatot, sadepuutarhat) vähentävät tarvetta kalliimmille hulevesiratkaisuille, ja ne lisäävät myös viihtyvyyttä.
  • Luonnonkasvien käyttö ja hallittu hoitamattomuus, esimerkiksi tienpientareiden niityttäminen ja ruohonleikkuun vähentäminen, alentavat viheralueiden kunnossapitokustannuksia.

Tiesitkö?

Luontopohjaiset ratkaisut voivat olla jopa 50 % edullisempia verrattuna ihmisen rakentamiin ja tuottaa keskimäärin 28 % enemmän lisäarvoa.

Luonto tuo tuloja

Luonto ei ole pelkkä maisema – se voi olla kunnan talousvaltti. Monimuotoinen luonto kasvattaa matkailua, kiinteistöjen arvoa ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

  • Luonnonhoito lisää kunnan vetovoimaa ja matkailutuloja sekä nostaa kiinteistöjen arvoa.
  • Metsästys- tai kalastusmatkalla käytetystä summasta kaksi kolmasosaa jää matkakohteen maakuntaan. Suomessa oli vuonna 2022 noin 1,8 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, ja harrastukseen käytettiin 210 miljoonaa euroa.
  • Kunnat voivat tarjota kompensaatiopalveluja yrityksille ja urakoitsijoille, mikä avaa uusia tulonlähteitä ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Tiesitkö?

Ekosysteemitilinpito tekee luonnon arvot näkyviksi – se mittaa viheralueiden tilaa ja muuttaa ekosysteemipalvelut euroiksi, jotka voi liittää kunnan strategiaan ja budjetointiin.

Luonnonhoidolla voidaan vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta

Yritykset, asukkaat ja matkailijat arvostavat ympäristövastuullisia alueita, joissa luonto ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Luonto on keskeinen osa paikallista elämäntapaa ja identiteettiä.

  • Vieraslajien torjunta, niittytalkoot, purokunnostukset tai puiden istuttaminen ovat matalan kynnyksen osallistumistapoja ja lisäävät yhteisöllisyyttä.
  • Luonnoltaan monimuotoiset puistot ja niityt tarjoavat paikkoja yhteisölliselle toiminnalle ja oleskelulle.
  • Yhteistyö yli sektorirajojen – kunta, yritykset, elinvoimakeskus, kansalaiset – tarjoaa mahdollisuuden testata rohkeita ratkaisuja.

Tiesitkö?

Asukkaiden osallistaminen viheralueiden suunnitteluun ja hoitoon vahvistaa suhdetta omaan lähiluontoon ja takaa sen, että viherympäristöjen tarjoamat hyödyt jakautuvat kuntalaisille tasapuolisesti.

Luonto lisää hyvinvointia ja vähentää sote-kustannuksia

Luontoympäristöillä on valtava merkitys asukkaiden hyvinvoinnille ja mielenterveydelle. Kun luonto on lähellä, ihmiset liikkuvat enemmän, stressitaso laskee ja yhteisöllisyys vahvistuu.

  • Ennallistaminen voi lisätä kaupunkiluonnon saavutettavuutta ja monikäyttöisyyttä esimerkiksi luontopolkuina, lähimetsinä tai niittyinä, jotka houkuttelevat sekä asukkaita että matkailijoita. Tutkitusti monimuotoinen luonto, kuten ikärakenteeltaan vanhemmat metsät, elvyttää myös mieltä tehokkaammin kuin köyhtynyt luonto.
  • Lähiluonnon väheneminen 10 prosentilla lisää masennuksen esiintyvyyttä ja hoitotarvetta sekä aiheuttaa jopa 150 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.
  • Kosketus luonnon mikrobiyhteisöihin monipuolistaa tutkitusti ihon ja jopa hengitysteiden mikrobistoa ja lisää vastustuskykyä. Lapsilla säännöllinen kontakti maaperän ja kasvillisuuden mikrobeihin saattaa myös pienentää allergian riskiä.

Tiesitkö?

Luontoympäristöjen tarjoamien terveyshyötyjen taloudellisen merkityksen Suomessa on arvioitu olevan jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa

Monimuotoinen luonto kestää ja torjuu paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Kunnat ja kaupungit ovat keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

  • Ojitettujen soiden ja kosteikkojen ennallistaminen vähentää päästöjä, palauttaa hiilivarastoa ja parantaa vesienhallintaa.
  • Viherkattojen, puistojen, puiden, niittyjen ja muun kasvillisuuden lisääminen auttaa helteisiin ja rankkasateisiin sopeutumisessa.
  • Paljas maaperä imee vettä ja sitoo hiiltä, joten rakennetussa ympäristössä kannattaa välttää liiallista asfaltin ja kiveyksen käyttöä.

Tiesitkö?

Rakennetun ympäristön latvuspeittävyys vähentää päällystetyn maaperän lämpötilaa useita kymmeniä asteita eli viilentää teiden ja katujen ilmaa merkittävästi.

Ennallistaminen tuottaa työtä

Ennallistamisasetuksen täytäntöönpano vaatii merkittäviä panostuksia ja uusia rahoitusmalleja. Luonnonhoidon ja ennallistamisen toteuttamiseen on tarjolla EU:n ja valtion tukia.

  • Esimerkiksi Helmi-, METSO ja Ahti-ohjelmat, JTF, CAP, EAKR, LIFE sekä kumppanuushankkeet kanavoivat tukea kunnille ja muille toimijoille.
  • Ekologinen kompensaatio mahdollistaa luontohaittojen hyvittämisen – myös luonnonarvomarkkinoiden kautta. On kuitenkin muistettava, että ekologinen kompensaatio on viimeinen keino tapauksissa, joissa ei ole muuta mahdollista ratkaisua. 
  • Monet yritykset ja säätiöt etsivät yhteistyökumppaneita paikallisiin luontohankkeisiin.

Tiesitkö?

EU·n rahoituskanavat ennallistamistoimiin kohdistuvat myös suoraan paikallisille toimijoille – kuntien rooli korostuu käytännön ennallistamisessa.

Osaaminen ja resurssit ovat luontotyössä onnistumisen perusta

Luontotyö vaatii resursseja, poikkihallinnollista otetta sekä moniammatillista yhteistyötä vesitalous-, ekologia- ja metsätalouden asiantuntijoiden välillä.

  • Luonto ja luontopohjaiset ratkaisut voidaan huomioida kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä, kaavamääräyksissä, katu- ja puistosuunnitelmissa, rakennusjärjestyksessä ja rakentamistapaohjeissa.
  • Luontokunnat, Kuntaliitto, muut kunnat, kehittämishankkeet ja verkostoituminen auttavat vahvistamaan osaamista.

Tiesitkö?

Luontotavoitteiden sisällyttäminen kunnan strategisiin linjauksiin tehostaa kunnan luonto- ja ympäristötoimintaa sekä mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan.